Valkko

FI15236/13

Valkko sillalla

Valkon tulo taloon ei varsinaisesti ollut suunnitelmissa ja olinkin jo kerennyt varata toisaalta pennun. Mutta koska tiesin ja tunsin Valkon isän Taikan, jonka kanssa on tehty useampia unohtumattomia reissuja ja emänkin meriitit hyvin tiedossa, vaikkei sitä olla kokeissa käytetty on kyse kuitenkin pelikoirasta. Taikan isäntä otti minuun yhteyttä kertoen että on astuttanut Taikalla ja ottaisinko pennun? Taikan isännällä itsellään oli jo kaksi koiraa. Itsellänikin oli entuudestaan yksi koira ja pentu tulossa joten jäin miettimään asiaa. Mitä enemmän asiaa pohti sen enemmän kävi se sen selvämmäksi että pentu on otettava, muttei kolmelle koiralla aika riitä mitenkään. Aikuinen koira sai väistyä nuorempien tieltä, ei sillä muutenkaan kantti riittänyt karhun pyyntiin, joten ratkaisu siinä mielessä oli helppo.

Valkko pentuna
Valkko pentuna.

Valkko osoitti jo pentusyksynä hyvin mihin rahkeet riittää. Kaikenriistan koirana haukkuikin linnut ja hirvet. Lintuhaukut oli aluksi kiivaita, liian innokasta touhua mitä linnut ei kestäneet että olisin kerennyt paikalle pitkien hakuetäisyyksien takia. Kerran onnistuttiin saamaan pentusyksyny metso saaliksi joka kesti haukkua tarpeeksi kauan.

Haun Valkko on selvästi perinut isältään. Taika on mielestäni erinomainen mitä hakumatkaan tulee. Ei ole kertaan tai kahteen jäänyt löytömatkat reiluun kahteenkymmeneen kilometriin jos maasto on ollut nenän edessä tyhjä. Niimpä myös Valkko väläytti tätä ominaisuutta pentu syksynään tehden 15km kiemuran mitään kuitenkaan löytämättä. Nykyaikana kun on GPS-tutkat en pidä tätä huonona ominaisuutena varsinkaan näillä meidän selkosilla, kunhan koira osaa palata omia jälkiä takaisin.

Hirven haukkua pääsin kuuntelemaan myös ekana syksynä. Löytöhaukku oli lyhyt kuitenkin sen verran että pääsin näkemään hirven josta seurasi karkko. Seuraamista vajava 2km jonka jälkeen jätti elukan.

Muitakin tapahtumia mahtui ekaan syksyyn, tässä vain ensikosketukset.

Toisena syksyny koiran ollessa reilun vuoden vanha löydettiin hienosti isännälle talven aikainen karhun pesä, sekä korjuu pesiä. Itse metsän kuningasta en voi varmuudella sanoa löytyneeksi koska en päässyt näkemään mikä haukussa oli. Eloksia maastosta ei vuottunut kuin metsän kuninkaan. Löytöhaukun alueelta en löytänyt jälkiä en koiran enkä muunkaan. Lintukin voipi olla hyvin kyseessä. Tosin Valkko ei ole ikänä jaksunut lintuja seurata 5km vauhdilla.

Kotona Valkko rauhallinen huomion kipeä erittäin leikkisä, oikiastaan pentumaisen leikkisä. Rapsutusta haetaan määrätietoisesti tassulla käteen läpsimällä. Sohvatyynyt asetellaan mieluiseen järjestykseen että saadaan hyvä pesä itselle maata/nukkua. Usein yksi jääpi tyynyksi mihin pään kallistaa. Tulee lasten kanssa toimeen vaikkakin koittaa enimmäkseen vältellä, varsinkin pieniä ihmisen alkuja.

valkko
Ensimmäinen saalis, syksy 2013