Hirvenhaukkukokeen sääntömuutos (1.8.2023 alkaen) – datatarkastelua

Hirvenhaukkukokeen sääntöjä ollaan päivittämässä, ja tähän liittyen kuolevaisten on mahdollista kommentoida sääntömuutosluonnosta (lisätietoa esim. spj:n sivustolla –> https://spj.fi/saanto-ja-koulutusvaliokunta-tiedottaa-hirv-kokeen-saantomuutosehdotus/ ja linkki suoraan sääntöluonnokseen v.9.

Tiivistettynä muutokset ovat (lainaus SPJ:n sivulta 02.10.2021):

Hakuaika: 360 min > 300 min.
Haku: taulukko uusittu.
Löytötehokkuus: taulukko uusittu.
Löytöhaukku: uusittu, tehty taulukkomuotoon, kerroin muutettu 1,5 > 1.
Haukkutyöskentelyn laatu: ei muutoksia taulukossa.
Seuraaminen: muutettu.
Pysäyttäminen: taulukoitu ja lisäksi vaaditaan kiitettäviin pisteisiin haukku erän lopussa.
Haukkuaika: nostettu haukkuaikaa, kiitettäviin pisteisiin (9-10 p.) kerroin muutettu 0,5 > 1.
Haukun kuuluvuus: kiitettäviin pisteisiin 180 min haukkuaikavaatimus.
Haukun tiheys ja peittävyys: taulukoitu, kiitettäviin pisteisiin 180 min haukkuaikavaatimus.
Tottelevaisuus ja yhteystyö: selkeytetty.

Koska sivuston ylläpitäjä on selittämättömällä tavalla kiinnostunut tämän koemuodon datasta, onkin nyt oivallinen mahdollisuus hieman testata ja tehdä olettamuksia kuinka ehdotetut sääntömuutokset voisivat tuloksissa näkyä. Sitähän tämä tarkastelu ei tule huomioimaan, kuinka ovelia hihnan toisessa päässä olevat koirien ohjaajat ovat, toiset hallitsevat tämän nuottikirjan toisia paremmin, ja voivat ohjaajan asemassa tehdä merkittävästi koiran lopputulosta parantavia päätöksiä vrt. ensikertalaiset (toim. huom. Ken vähääkään epäilee joskus hirvikoiraa kokeissa käyttävän, niin kannattaa osallistua Suomen Kennelliiton järjestämille palkintotuomarikoulutuskursseille.

Mutta aloitetaampa kirjan mukaisessa järjestyksessä muutosten perkaaminen (lainaukset suoraan sääntöluonnoksesta v.9.!)

HUOM! Datasta on poistettu mm. puutteelliset koetiedot sekä mm. kahden löydön koetapahtumat

  1. Haku (1.5x)

Hakuaika – enintään 300 min; jos koira ei hae lainkaan, koe lopetetaan 60 minuutin kuluttua

Sehän on elämän tosi, että onhan ne päivät ihan hiton pitkiä hirvikokeissa. Vieläkö hirvikoirat 5h hakemisen jälkeen tekee onnistuneita koesuorituksia, vai onko mahdollista lyhentää ehdotetun tunnin verran pisintä mahdollista hakuaikaa? Tilastollisessa tarkastelussa tämä juontaa kahteen kuvaajaan: 1. se mikä on helppo tehdä, eli lasketaan mikä on koiratietokannassa ilmoitettu kokonaishakuaika ollut per hirvikoe. Siitä kuvaaja alla. Sehän näyttäisi sille, että riittävä hakuaika palkintoluokan tulokseen rodusta riippumatta on tuossa noin 180 min kohdalla. Erityisen merkittävä ongelma tässä on se, että kokeessa käytetty hakuaika tulisi laskea jokainen hakulenkki erikseen; eli suomeksi: kun koira on ryhmän mukana tai siirrytään esimerkiksi toiseen maastoon, niin tämä aika ei tässä kuvaajassa näy (linkki isompaan kuvaan).

Pitää siis kaivaa aika koiran irtilaskusta hirven löytymiseen. Pieni vähennyslasku ja datamaatti puskee meille alla olevan kuvaajan (linkki isompaan kuvaajaan). Tässäkin tilastossa se ongelma, ettei tämän avulla saada selville niiden koirakoiden aikaa jotka ne metsässä pyörivät ns. koiran irtilaskusta ohjaajan periksi antamiseen. Hakuajan lyhentäminen tunnilla on kuitenkin varsin perustelua; jos yhdistää mielessä yllä ja alla olevat tilastot, niin A) todennäköisyys HIRV1:n tulokseen 300min hakuajan jälkeen ovat jo hyvin heikot, ja B) jos koiran aktuaaliseen hakemiseen käyttämä aika poikkeaa näin reilusti ryhmän metsässä käyttämään aikaan, niin vähemmän tulistelua, enemmän toimintaa hakuajan sisällä. Tulistellaan sitten 300min jälkeen syksyllä 2023.

Hakunopeus katsotaan kiitettäväksi, kun koiran nopeus on vähintään 6km/h (0,1km/1min).

Niin, kuinka usein se hakunopeus nyt sitten on ollut kiitettävää? Tämäkin vaatii jo hieman enemmän tulospapereiden kaivamista, ja luottoa siihen että tuomarit ovat tehneet ensimmäisten näkyvien hakulenkkien osalta hyvää työtä… Eli lasketaan jokaisen koepaperin keskimääräinen hakulenkkien pituus ja käytetty aika minuutteina.

*ruksuttaa, ruksuttaa….* Huomioitavaa: Vain ensimmäisen 7 hakulenkin tulokset on käytettävissä ynnäilyyn!

Nonniin, ja jotta saataisiin vielä varmasti monia kiinnostava lisäelementti huomioitua, niin tehdään kaksi eri kuvaajaa, ensimmäisessä on jälkivainuiseksi merkityt koirat (linkki isompaan versioon) ja toisessa on ilmavainuisten koirien kuvaaja (linkki isompaan versioon). Jos käytetään ohjenuorana, että kiittettäviin pisteisiin voi päästä vain hakunopeuden ylittäessä 6km/h, niin jonkin verran olisi rodusta riippumatta vielä käytävä tuomareiden matematiikan tunteja preppaamassa… Jännempi huomio on, ettei hakunopeuteen niinkään vaikuta se, että onko koira ilma- vai jälkivainuinen.

Tilastoynnäilyä: ilmavainuisten määrä näyttää olevan noin 25% harmaissa norjanhirvikoirissa, noin 47% itälaikoissa, noin 36% jämyillä ja noin 42% karjalankarhukoirilla arpakokeissa. Harmaan väriset siten useimmiten menevätkin kirsu maassa, nämä toisenväriset saattavat useammin hyödyntää ilmavainua.

2. Löytötehokkuus (1x)

Yksi juttu mikä on kyllä tuomarina toimiessa ihmetyttänyt useastikin, on tämä, joka näyttäisi vieläkin säilyvän samankaltaisena sääntönä kuin ennenkin:

Löytö ensimmäiseltä lenkiltä LEL: Taulukossa oleva hakulenkin pituus tai etäisyys ryhmästä on täytyttävä annettaviin pisteisiin

No tämähän on semmoinen juttu, että tuskin koskaan on LEL-tapauksissa jäänyt löytömatkat alle 800m, ainakaan jälkivainuisilla koirilla. Sitten kun katsotaan dataa, niin näköjään reippaanlaisesti niitä maksimipisteitä LEL-kokeista annetaan hakuun, vaikkei edes löytömatkan 800m kriteeri täyty. Siitäpä tilastoa alla (ja linkistä kuva isompana).

Tästä johtuen olenkin pohtinut, miksi tässä kohdassa on näin paljon varaa koirien löysäillä, miksi ei tässäkin kohdassa vaadittaisi löytöETÄISYYTTÄ vähintään 800m, niinkuin kiitettävien hakuetäisyyksien osalta? Tilastot jo näyttää, ettei merkittävää eroa tule löytömatkojen ja löytöetäisyyksien osalta (linkki isompaan versioon). Ja sanottakoon jo näidenkin kuvaajien osalta, että jonkin verran näyttää olevan ”tuomariharkintaa” käytetty kun hyviä hakupisteitä on annettu vaikka harvinaisen selkeä tuo LEL:n maksimipisteiden määritelmä on.

3. Löytöhaukku (1x)

Arvostelussa huomioidaan haukkuaikaa ja etäisyyttä löytöpaikasta

Eli tämähän se on aina ollut vaikeaa määritellä; jos hirvi karkaa välittömästi löytöhaukussa suojaisampaan kohtaan niin semmoinen 0.5km sallitaan tälle loikalle. Sitten onkin pitänyt selitellä miksi koiralle tarjotaan täysiä löytähaukusta, jos on siinä kintaalla että olisiko löytö mennyt ns. karkon puolelle. Varmastikin tätä tarkoitusta varten on tullut nyt käyttöön mm. käytänteitä eräissä kokeissa, että 60min LH:n jälkeen tulee YT:lle ottaa kuvakaappaus koiran tutkatiedoista, missä pitäisi käydä ilmi miten löytö on pysynyt paikallaan. Mielestäni oikeinkin hyvä ja tasapuolinen käytänne tuokin.

Miten löytöhaukun valuminen ja pisteytyksen kategoriointi sitten voisi nykyisellä datalla katseltuna muuttaa pisteytyksiä? Tätä tarkastelua varten hyödynnettiin koepapereiden ”löytö siirtyi 60min aikana löytöhaukusta” -saraketta + ehtona, että LH:ksi oli merkitty yli 60min. Näin saadaan hieman valistuneempi arvaus, kuinka pisteitä nykyään jaellaan. Toki tämä EI huomioi mitenkään sitä, että löytö on juuri alkutohinoissa ottanut pompun ”hakkuuaukion toiseen päähän, maks 500m”. (linkki isompaan versioon).

Silmiä kun oikein kieroon vääntää, niin voi kuvaajista nähdä, että muutaman kourallisen verran täysiä LH-pisteitä annettu, vaikka löytö on siirtynyt yli 600m 60min aikana. Valitettavasti nuo <0.2km siirtymät (joita on merkittävä osa) näyttätyvät kuvaajassa hassusti, mutta teknisesti taitavampi voisi selvitellä hieman enemmän tuota mitä nähään itälaikojen tuloksissa: päiväkokeissa löydöt näyttävät pysyvän huonommin kuin pitkissä kokeissa?

Hieman joutui jo intternetsiä kaivelemaan että sai tuon datan edes hitusen tolokummin esitettyä, allapa upeana, hieman 90-luvulle haisevana, 3D-kuvaajina sama tiedo roduittain jaettuna.

4. Haukkutyöskentelyn laatu (1.5x)

Haukkutyöskentelyn laatu -arvostelukohta on aina ollut varsin selkeä kokonaisuus. Työskentelyaika ja kiinteä haukkuaika ynnäillään suoritusten mukaan ja katsotaan että ne AT:n on riittävät. Toisaalta näiden toteaminen koepaikalla olisi äärimmäisen paljon helpompaa hyödyntämällä koirien ja maastoryhmän tutkatietoa, jolloin tuo 100m + kiinteä seisontahaukku -vaatimus olisi helppo todeta.

Se toki hieman ristiriistaista, että kiinteän haukkuajan vaatimus on tässä kohdassa 200min, kun kohdan 7. ”Haukkuaika” maksimipisteet saavutetaan ehdotuksen mukaisesti vasta 220min kohdalla. Ihmisiä kun ollaan, niin mitä enemmän on ”erilaisia” minuuttimääreitä, niin sitä enemmän tämä menee hankalaksi muistaa. Toki tuo ylimääräinen 20min voi sitten olla vaikka siirtyvää haukkua kohdassa 7…

5. Seuraaminen (1x)

Se, mitä olisi vielä hyvä tarkentaa näissä säännöissä, on karkon ja seuraamisen ero; karkko (allekirjoittaneen mielestä) on tapahtuma, johon kuuluu hirven yritys karistaa koira kannoiltaan (yli 6km/h vauhti, yli 100m…) ja jonka koira saavuttaa aloittaen uusintahaukun. Karkkoon kuuluu AINA uusintahaukku. Seuraaminen sinällään voi tarkoittaa koiran puputtamista hajuvanan perässä maailman tappiin asti, mutta ilman alkuperäisen työskentelykohteen (yksi tai lauma hirviä) uusintahaukkua sitä ei lasketa karkoksi. Tahtoo sanoa tilastollisesti sitä, että ellei koira ole erän päätyttyä työskentelemässä hirvellä, niin karkkomatkat ja seuraamismatkat eivät voi olla samat. No aivan näinhän ei ole ollut, tai ainakaan ihan 1:1 ei nämä mene koepapereiden perusteella, kun laitetaan ehdoiksi täysi työskentelyaika 300min eikä yhtään siirtyvää haukkua (eli kaikki liikkuminen on ollut karkkoa tai hirvellä työskentelyä yli 6km/h vauhdissa.). Tarkasteluun poimittu vain ne koe-suoritukset, joissa on merkitty koiralla olevaksi kiinteä haukku koe-erän lopussa (linkistä kuva isompana).

6. Pysättäminen (1x)

Pysäytttämisen osalta taulukkoon tarjotaan hieman enemmän syvyyttä ja leveyttä. Tältä osin toki selkiä homma, mutta laittelimpa muutaman kysymyksen aiheeseen liittyen alla olevaan kuvakaappaukseen. Joku saattaisi näitä mielenkiinnosta kysäistä koetapahtumissa…

7. Haukkuaika (1x)

Tämähän on mahdollisesti selkein kohta, katsotaan kuinka pitkään koira on ääntä pitänyt, ja se sillä selvä. Sitä, että nyt nostetaan maksimipisteeseen vaadittavaa haukkuaikaa 220min on mielestäni turha, koska tämä tulee hyvin suuressa osassa hirvenhaukkukokeita lisäämään ”ylipitkiä” löytähaukkuja muutaman ylimääräisen pisteen vuoksi. Lisäksi on sekavaa, että yhdessä osiossa on 190min haukkurajoja, kun kiitettäviin pisteisiin vaaditaan muissa osioissa 180min tai 200min. Otettaisiin yksi/kaksi selkeä rajaa mikä olisi helppo tuomariryhmänkin muistaa.

Nyt pitäisi muistaa 90min kohdalla koittaa AT:ta (mutta tosiasiassa ei kannata, koska mikään kohta ei sitä velvoita tekemään tuolloin – MIKSI mennä sotkemaan löytöhaukkua kun ylipitkästäkään ei sakoteta, ja toisaalta minuutteja tulee kerätä. Eikä niistä seuraamis-kilometreistä niin paljoa hyödy että kannattaisi alkaa tuomariryhmän lähteä tyhjää hämmentämään koetta. Sitten kun on se esim. 200min haukkuaikaa täynnä, niin semmoista minimini 2min ja 200m -karkot, jotka molemmat päättyy 30min UH:n, niin johan siinä kerkiää voi kokeilla josko kolmannenkin kerran onnistuisi, että koiralla on joko kiinteä haukku tai seuraaminen päällä kun 300min äänimerkki kajahtaa? Loppupeleissä muissa pisteytettävissä kategorioissa saa niin paljon muuta ”hyvää” kaupantekijäisinä, että 200min haukkuajan paukuttaminen ennen muita peliliikkeitä varmistelee jo aika kivasti irtopisteitä.

8. Haukun kuuluvuus (0.5x)

Kiitettäviin pisteisiin vaaditaan vähintään 180min haukkuaikaa

Kas, tässäpä ei sitten mainita mitään 2.0km ”normaalirajasta”, joka hyvissä olosuhteissa vaaditaan haukun kuuluvuudeksi. On kieltämättä ollut päiviä, että vastasatanut räntälumi ja koira haukkumassa kurussa, niin ei sitä kuullut 400m:nkään, mutta toisaalta, kaikilla koirilla sinä päivänä sama sää, kyllä se sieltä kurustakin aikanaan siirtyi muualle testattavaksi.

Jotta nämä kaikki asiat tulisi selkeästi mm. maastokorttiin merkattua, niin sitä maastokorttia soisi muutettavan siihen muotoon, että siellä on varsin paikat missä nähdään että sitä haukun kuuluvuutta ja haukkutiheyttä on testattu useammin kuin kerran löytöhaukun aikana (mikä toisaalta tekee erittäin haastavaksi lähteä huonokuntoisen juoksemaan 2km päähän kuuntelemaan haukkua esim. 30min uusintahaukun aikana, kun sen on yllä kuvatusti täydellisesti saanut siitymään 200m karkon verran….). Kyllä pittää olla nitrot jo messissä. Oheisesta kuvasta nähdään, että niillä koirilla, joilla HA on yli 180min, niin lähtöjään on tuo maaginen 2km raja ollut käytössä täysien pisteiden saamiseksi. Kyllä se voisi olla siten myös kirjattuna näihin sääntöihin, poikkeustapauksissa ja perusteluineen ja esim. kokeen edetessä toisessa maastokuviossa testattuna haukun tulisi kuitenkin 2km kuulua? (linkki isompaan kuvaan).

9. Haukun tiheys ja peittävyys (0.5x)

Huomiotava myös haukkutyylin muutos ampumatilaisuutta otettaessa, tiheneekö vai harveneeko haukku (tasainen vs. jaksottainen vs. häiritseviä taukoja)

No joo, kun havitellaan yli 200min haukkuaikoja, niin aivan jokaista katkoa tuskin ollaan merkitsemässä papereihin, ja se haukun ”soljuvuus” arvioidaan yleensä kun aatoksena on AT:ta mennä ottamaan. Siinä mielessä on toki mielenkiintoista, että alkaako koira ”kivasti” tihentämään haukkua, että ohjaaja voi mennä vaikka puskutraktorina haukulle. Mutta mitattavana asiana äärimmäisen hankala, haukkuuko koira koko ajan häiritsevästi tauottaen vs. tilanne missä ohjaaja on paikalla, tämä nähtäneen maastokortissa jonkinlaisena ruksikohtana myöskin?

Se mikä on vertailtavissa oleva asia tällä hetkellä, on haukkutiheyden vertaaminen annettuihin pisteisiin (kun HA on yli 180min). (linkki isompaan kuvaajaan)

Jatkuu….

Muita huomioita:

Ehdotus: Kaikki koeilmoittautumiset tulee tehdä viralliseen järjestelmään (esim. koiratietokanta). Kokeen peruminen tulee tehdä aiottua koetta edeltävänä päivänä. Jos koiraa ei päästä testaamaan koepäivänä, merkitään suoritus: Koiraa ei testattu.

Perustelut: Tätä tapahtuu erityisesti pitkien kokeiden merkitsemisessä. On ilmeistä, että koiria on aikojen saatossa testattu, mutta jostain selittämättömästä syystä näitä koetapahtumia ei ole haluttu kirjata koiralle. Tästä toimintatavasta tulee päästä pois, jo siitäkin syystä että paineistus ylituomareita kohtaa on kohtuuton jos tämä ns. maan tavan annetaan jatkua. Jotta tämä olettama ei jäisi aivan suun pieksennäksi, niin alla hieman tilastoa, missä verrataan PITKÄ- vrt PÄIVÄ -kokeen tuloksia yli 150 tuomarointia vuosien 2012-2020 välillä tehneiden ylituomareiden osalta. Data on kaivettavissa http://www.koiratietokanta.fi/ -osoitteesta, nimiä ei tulla mainitsemaan tällä sivustolla, koska sillä ei ole merkitystä. Sillä on merkitystä, että näin iso ”tilastopoikkeama” on yleensä mahdollista ja kuinka se tulevaisuudessa estetään.

Kuvassa jokainen yli 150 tuomarointia (kaikki hirvikoirarodut) tehneet ylituomarit eroteltuna arpakokeiden ja koko kauden kokeiden osalta. Vihreällä on silmämääräisella katsannalla nostettu esiin selkeimmät poikkeamat ns. ”normaaliin” tasoon nähden (joka lähtökohtaisesti pitäisi olla samaa tasoa kuin arpakokeissa).

Jääviys: Jääviyden osalta tulisi huomioida enemmän mm. sekundäärisiä tekijöitä, kuten mm. omistavatko esimerkiksi koetta tuomaroiva ylituomari arvosteltavan koiran koiranohjaajan kanssa yhteisiä koiria tai onko maastossa toimivilla tuomareilla sidonnaisuuksia arvosteltavan koiran suhteen (maastotuomari omistaa esimerkiksi arvosteltavan koiran sisaruksen tai on käyttänyt arvosteltavaa koiraa omaan kasvatustoimintaansa).