Trackerin testipäivä II 13.6. – Pantojen nupit kaakkoon.

Kesällä kun on muuten niin rauhaisaa ja seesteistä tuo elo, niin annetaampa auttavaa kättä Trackerin kehitystiimille ja väännetään pantojen nupit kaakkoon 13.6.2018 klo 09-16. Ensimmäiseen testipäivään ei myökään muistettu osallistua, mutta nyt otetaan vaikka sitten työpaikoille pannat mukaan ja pikkusen kahvitauolla rävelletään ohjelmistoa että saapi Trackerin tiimi arvokasta tietoa pantojen toiminnasta.

Käsittääksemme oleellista on että vimosin ohjelmistopäivitys on naputeltuna pannan isäntälaitteelle (eli numeroa 4 eetteriin – on muuten hyvä päivitys).

Tarkemmat tiedot löytyvät Trackerin ajankohtaista-sivulta

Kickbike Fat Max – neitsytmatka :D feat. Eräjätkän Ora ja Kainpo:n vetovehkeet

Niin se vaan vihdoinkin saatiin uusin lelu ulos. Työpäivän päätteeksi ei suuria reissuja tehty heti alkuun, vaan käytiin ihan yhdellä (tolokun) koiralla kokeilemassa millekä se kaksipyöräsen veto tuntuisi. Sen verta eilen kävin ”kiksauttamassa” pyörää että totesin rautaperse 2018-tittelin olevan lähempänä kuin uskoinkaan :D. Ns. korkeammalla jalkatasolla (lue: maastokelpoisempi) saikin tosiaan jo ihan kyykkiä. Voi olla että luonto pakottaa laskemaan lähemmäksi maan tasoa tuota vielä jossain vaiheessa.

Mutta yhden koiran kevyempi ajo näytti aikalailla tälle:

Oralle ja Väärtille hankittiin siis potkupyörä, koska edelliskesän 2017 kokemus Mamma-Tunturi-pyörän sivusta juoksuttamisesta ei oikein houkutellut tätä vellipersettä nimeltään Anu (suomeksi: pelotti maan perkeleesti jos metsässä jokin liikahtaa, se olisi ollut pää halaki ja perse ruvella siinä rytäkässä kun koira olisi pinkassut riistan perään).

Potkupyörät eivät ole vielä mahottoman yleisiä katukuvassa, mutta kylläpä vain jotkut jo hurttien kanssa ihan veren maku suussa voi kilpaillakin tässä lajissa (lue lisää esim hakusanalla bikejoring). No me ei lähdetä kisaamaan, vaan nyt olisi ajatus saada koirille tehokkaampaa treeniä kuin laiskanleppoista pyhäpäivän kävelylenkit. Tätä varten siis tarvitaan ensin pyörä, ja päädytiin oikein potkupyörien ferr… ööh… Land Cruiseriin? Tosiasiahan se on että optimaalista olisi jos koirat (ainakin alkukaudesta) saisi juosta hitusen tassuille suotuisammalla pinnalla (esim. metsäautotiet tms) niin paksumpi rengas ei ole ehken heti tuhannen pillusen päreinä. Toisekseen ei kiinnostaisi jokaiseen risuunkaan kaatua, joten tuollainen FAT MAX alkoi houkutella sen verta tiukasti että pitihän se pistää tilaukseen. Ja kun potkukelkkailuhommissa jo Kainpo:n tuotteet ovat osoittautuneet päteviksi vermeiksi niin aikalailla helppo valinta oli tilata (jälleen) kaikki harrastukseen aloittamiseen tarvittava yhdestä ja samasta paikasta. Sähköpostilla saipi vielä juuri kahden koiran kombolle sopivat tuotteet pakettiin, niin tuli ns. kerralla oikein.  Oheisella sivulla esittelyssä mm. meille tullut FAT MAX.

Lisää potkuttelumatskua ja tarkempia tuotekuvauksia sitten kun kameran taakse saadaan nakitettua joku muu kuin perillinen 5v :D. Alkutunnelmat ovat kuitenkin lupaavat, pyörä on kevyt ja menee kuin pirun mönkijä pitkin sohjoa. I do approve!

Havaintoja ja selvittelyä: Tracker

Dondesdaa, sitä kun on ase palasina ja hallituksen toinen osapuoli tuomassa leipää pöytään niin joutaapi kirjaamaan ensimmäisiä aatoksia uusista leluista. Nyt siis ensimmäiset käyttökokemukset haettu Trackerin tutkapannoista ihan maastossakin, joten oli syytä kirjata ylös kaikki perustoimenpiteet että niin pitkälle edes päästiin. Lisää vinkkejä ja käyttökokemuksia tullaan ujuttamaan omalle Tracker-sivulleen (linkki) sitä mukaan mitä opimme ja viisastumme (mm. nettiseuranta ja sen eri mahdollisuudet ovat vielä hitusen selvittelemättä).

Tulossa (Havaintoja ja Selvittelyä): Uovision UM785-HD 3G Plus – Elo riistakameran kanssa, ei ihan niin helppoa kuin voisi olettaa…

Morjenttesta pöytään! Nyt on taas sellainen tekninen vimpain työn alla ettei tosikaan. Niihän sitä siis voisi luulla että sole ku iskeä setelit kauppiaan karvaiseen kouraan ja alkaa kyyläämään metsän elukoiden liikkeitä.

Ehei, ei se nyt ihan niin heleppoa ole :D. Riistakamera itsessään on päässyt keräämään pölyä kaapin päällä kaiken muun ”akuutimman” tekemisen takia, mutta sadepäivien tuoksinnassa muistui että olishan se tuokin viritettävä toimintaan että pääsee mehtuuhommiin sujuvasti syksymmällä. Ainoa mitä kameralla kerettiin tehdä sen jälkeen kun se joulupukilta kiristettiin oli että toimii – koiratarhan kupeeseen ja muistikortti kiinni.

Tavoitteena kuitenkin että hitusen pitempään matkaan kamera vietäisiin, ja sehän tarkoittaa mm. 1) Dataliittymän, 2) WiFi-muistikortin 3) Lisäakun ja ehkä myös 4) Luvan maanomistajalta käydä virittelemässä kuvauspaikka luvallisesti metikköön (joo, aikamme pimeää suihkukuvausta ”testimielessä” jäi noin 5s). Jos nyt jostain tekee mieli luistaa niin tuossa kohdassa 4:hän se saattaisi käydä mielessä, mutta pitemmässä juoksussa lie siihenkin voisi vähän panostaa. Oikein mukavat tyypit saattaa selvitä metikön kameroittamisesta juhla mokalla ja pullolla terävää, mulgummat jätkät joutuu ostamaan oman tiluksen että pääsevät salakuvailemaan metsän elukoita/muita jänkhien raggareita. (Kieltämättä, kyllähän sitä tovin yritin ehtiä omaa mehtätilusta…).

Muluggu tai ei, niin tätähän tässä joutaa nyt selvitellä ihan omalla sivullaan kun koirahommissa on pientä taukoa. Perushumppa pyörii omalla tahdillaan – lenkkiä pyörällä ja ilman sekä pennun peruskoulutusta, elokuun 20:s linkku aukeaa ja sitten ei taas jouda joutavia värkkäämään :).

Kickspark, videomateriaalia

Aikaisemmassa postauksessa tuli mainittua tästä vallan erinomaisesta vehkeestä koirien talvikauden treenaukseen. Nyt sitten sain hieman videomateriaalia siitä millekä meno näyttää pelkääjän paikalla 😀

Koska lukijoita pitää roikottaa mukana mahdollisimman pitkään, niin ensimmäisessä videossa hieman menotyyliä noin 75% jarrutusteholla. (Oikeasti siis yritän tässä selvittää millä ohjelmistolla noista pitemmistä pätkistä saisi vähän lyhyempiä blogi-käyttöön).

On ollut hieman havaittavissa, että koirista valkoisemmalla komento ”Vasen”, ”Oikea”, ”Seis”, tai ”Perkele” menevät valikoivan kuulon puolelle. Tästä lisää myöhemmissä postauksissa…

Ennakkoon jo mainittakoon että tämä taitaa olla 3. kerta kun molemmat koirat ovat kelkkaa vetämässä. Eli ei ihan vielä ”kisamateriaalia” 😀

Tässä videossa ollaan juuri lähtemässä kotoa kohden jokea. Videolla kuuluva kohina tulee jarruista btw…  Alla kova tienpinta ja koirilla aivan liikaa virtaa. Valkolla on talutushihna ns. varalla, että jos sattuisi vaikka vastaan tulemaan koiria/ihmisiä niin meikäläinen hyppää ankkuriksi lumipenkkaan. Ei muuten helpota menoa yhtään että toinen käsi/voima puoltaa hieman toiseen suuntaan, sen havaitsee kun kelkka on karjala-lippiksen arvoisesti kylki edellä menossa jarruttaessa. Siksipä sitten aakeella laakeella otan tuon talutushihnan vasta pois. Takaisin tullessa yleensä ei ole niin paljoa virtaa uroksella että tarvihtis huolestua ylimääräisestä tempomisesta 😉

Kickspark – ja kyllä lähtee

Syksyllähän sitä tosiaan tuli hommattua talvisimmille keleille vaihtoehto koirain kuntoulutukseen; eli potkuri.

Mutta ei ihan mikä tahansa perus mumetti-potkuri, vaan kuulkaas Kickspark! Ja kyllä lähtee *tähän mielipuolista naurua*.

dsc_0381

Se on sellanen homma että kun laikan kanssa lähtee tällä menemään esim. teitä pitkin niin tuo lisäjarru on muuten ehdoton 😀 alkaapi jo kengistä muuten kantapäät vilkkua. Kahden koiran kanssa saapi koko ruhon painolla painaa noita jarruja etteivät ihan suhona vedä auton alle. Siksi onkin ollut ilo antaa koirien paahtaa tuolla lumikelkkojen tamppaamalla jääreitistöllä, jalkakäytävillä ja isojen teiden varsilla hieman vielä jänskättää tällä sirkusseurueella mennä (puhumattakaan siitä kiroilun määrästä kun koirista vanhempi iskee kuulokojeen pois päältä…)

Ja kun kuitenkin kiinnostaa että mistä tällaisia oikein saa, niin omani tilasin kahdelle koiralle sopivana (ja vielä ekstraleveällä lumisuksella) täältä.  Voi sanoa että tulloopi hurtille ihan kohtuuvella treeniä tällä systeemillä, omistajalle ei niinkään…

 

UP ja oma.riista – kuinka yhdistää tilarajat tutkaohjelmaan

Hei kanssakulkijat – tekasimma nopeat palikkaohjeet kuinka liittää oma.riista-palvelun metsästysseuran tilarajat UP:n tutkaohjelmaan.

Kylläpä nimittäin on mukavaa käyskennellä metsissä ajantasaisen ”kartaston” avulla niin ei pääse vahingossa kovin väärille alueille eksymään.

Tämä on oikeasti hyvä palvelu! Raati suosittelee.