Pistetäämpä pieni ja pippurinen oma sivu pystyyn vielä tälle sivujuonteellekin (hieman ns. lukijatoiveena), eli rotujen välinen vertailu vuosimallia 2022 (sisältäen koekausien 2012-2022 hirvenhaukkukokeiden tulokset).

Alla vielä muistutuksena kuinka raakadataa on siistitty vertailtavuuden parantamiseksi:

Pohjatiedot: Alkuperäinen materiaali, vuodet 2012-2022 [2023-01-22 asti], lähde: http://www.koiratietokanta.fi

Kaikkiaan kokeita: 96 779 kpl, joista siistitään pois:

**Tupla(tai enemmän-)löydöt

• 4 725 kpl arvosteluita pois

**Epäselvä koiran syntymäaika

• 464 kpl arvosteluita pois

**– / 0.00 -tulos

• 346 kpl arvosteluita pois

Kaikkiaan 91 244 arvostelua käytettävissä vertailuun! (kaikki rodut)

Huom! Kuvaajia klikkaamalla pääset katselemaan tietoja erillisellä välilehdellä, missä kuvan laatu riittää myös zoomailuun!

Koekäyntien määrä

Kaikenlaista on viimeisiin vuosiin mahtunut, ja varmasti siitä on osansa saanut myös hirvikokeissa käynti. Näyttää sille, että joka rodussa on tultu runsaastikin alas huippuvuosista, miksi, niin sitä vain herra voi tässä vaiheessa tietää. Onko koekäyntien houkuttelevuus muuttunut viimeisten vuosien aikana, vai mikä on vikana? Onko kokeissakäyntimahdollisuudet heikentyneet vai aktiiviset käyttäjät päätyneet jo itsekin auvoisimmille mehtuumaille? Jottain tartteis varmaan tehdä että alla nähdyn kaltainen muutos saadaan pysähtymään edes tolkulliselle tasolle. Ainakin jos meinataan käyttökoirarotujen jalostusta tieto edellä jatkaa… (tai sitten otamma käyttöön ihan erilaiset käyttöominaisuuksien mittarit, eli tutkapantojen datat louhintaan ja keinoälyt paljastamaan parhaimmisto, tässä mitään koehommia enää tarvittukkaan…). (Toim. huom. Kuluva kausi vielä kesken, joten aivan lopullisia päätelmiä ei voi vielä tehdä vuoden 2022 koekäyntien määrästä).

Ja ketkä eivät vielä äskeiseen jääneet jumittamaan, niin huoli pois, tuskin nykyisenkaltaisesta järjestelmästä ihan hetkelleen ollaan pääsemässä eroon. Mutta jotta jalostusta varten tietoa olisi saatavissa, niin koitetaan itse kukainenkin koittaa pitää yllä hyviä yhteyksiä maanomistajiin ja koeaktiiveihin että tuloksia olisi käytettävissä jatkossakin. Ja koitetaan pitää homma mukavana ja avoimena, niin uskaltaa uusikin polvi tulla mukaan harrastukseen.

Ja seuraavaksi aletaankin sitten perkaamaan eri osioita koetapahtumista, aloittaen tärkeimmästä, eli hakuominaisuuksista.

Haku

Onko rotujen hakuominaisuuksissa eroja? Eroteltuna sukupuolittain rodut erikseen tarkastellaan ensin hakunopeutta. Obs! Huomaa että dataa on vielä erikseen filtteröity räikeimpien kirjausvirheiden eliminoimiseksi!

Kun huomioi pois mahdollisen tilastovääristymän (lue: vähän koesuorituksia), niin kyllä ne itäsiperianlaikat taitavat piirun verran nopeammin laukkoa kuin karjalankarhukoirat. Jämyt ja harmaat sitten tulevat hieman jäljessä. Toki erillisessä tutkailussa onkin jo todettu, että mm. itälaikoilla on huomattavasti enemmän ilmavainuisiksi merkittyjä suorituksia kuin rinnakkaisroduilla, mikä voi osaltaan selittää reikäpäänä juoksentelua pitkin maita ja mantuja.

Seuraavaksi vastaavasti tarkastelunta hakuetäisyydet ryhmästä. Pisimillään linnuntietä ryhmästä haun aikana näyttäisi käyvän jämtlanninpystykorvat, tästä sen sata metriä aikaisemmin matkan taitto loppuu harmailla norjanhirvikoirilla. Ja sitten muut rodut pyörii siellä ja ryhmän välissä, rodusta ja sukupuolesta riippuen. Tässäkin aika mielenkiintoisesti se hakuetäisyys loppuu melkein eikä juuri siinä 800m kohdalla (josta voi täysiä pisteitä haun osalta antaa…)

Sokerina pohjalla hakumatkat. Hakumatkoissa näkyy selkeää kasvua vuodesta toiseen likimain kaikilla hirvikoiraroduilla; tavallaan, onko tämä nyt sitä tutka-sukupolven aikaansaannosta, että koirat ihan oikeasti puottelevat metsässä jatkuvasti pidempiä matkoja koska perimä ja tavoitteellinen koiranjalostus; VAI onko mahdollista että koirien koulutus kannustaa pidempimatkaiseen työskentelyyn (aina isäntä on toisessa päässä pitäjää vastassa?). Mene ja tiedä, mutta mitä ahtaammaksi menevät metsästysseurojen tilukset + muut ympäristöstä taistelevat kaverit (sudet), niin liika on aina liikaa, ja ei enää palvele todellisuuden kanssa tekemisissä olevaa metsästystä.

Ja niin, onhan nämä hakumatkat aivan eri luokassa harmailla kuin muunvärisillä roduilla…

Loppupisteet

Eli kuinka eri hirvikoirarodut [eroteltuna nartut ja urokset erilleen] pärjäsivät kun katsellaan hirvellisten kokeiden osalta tuloksia (eli mukana eivät ole pelkillä hakupisteillä kirjatut tulokset)? (Obs! alla olevien tulosten taustalla on sivun alussa mainitut filtterit, muita siistimisiä ei ole harrastettu).

Kyllähän se sille näyttää, että harmaanväristen rotujen kuvaajat näyttävät hieman paremmille kuin kanssaroduilla muilla. Mutta erikoisempaa on, että kun oikein tiiraa noita mediaaneja roduittain, niin pientä ”tasonlaskua” on havaittavissa likimain kaikilla roduilla – jotain on tapahtunut tuomarityöskentelyssä? (Vai joko viime vuosina on alettu ymmärtämään koko 1-100p pisteskaalan käyttön jalostuksellista tarpeellisuutta?)

Ja kuinka eri hirvikoirarodut pärjäsivät kun katsellaan kaikkia kirjattuja tuloksia? Tilastomatematiikasta kannattaa ymmärtää yksi asia: normaalijakautuneessa datassa mediaani = keskiarvo. Jos mediaani ei ole sama kuin keskiarvo, voi sitä vapaasti suomennettuna kutsua vääristyneeksi. Ja niinhän se vaan näissäkin tuloksissa on; mutta toisaalta, koko hirvenhaukkukokeen matematiikka ei olekaan tarkoitettu normaalijakautuvaksi. Toki ei ole aivan normaalia sekään, että merkittävässä osassa kaikkia hirvityöskentelyjä mediaanitulokset ovat aina piirun verran yli 70p eli HIRV1:n rajan. (Ja tämänhän kanssa siis kulkee käsikädessä HIRV1-tulosten vaikutukset koirien jalostuksellisiin käyttölupiin ja/tai osallistumisoikeuden saamiseksi erinäisiin parempipalkintoisiin arvo-otteluihin).

Löytömatka

Tiedättekö mikä se onkaan kiitettäviin pisteisiin oikeuttava löytömatka? Se on vähintään 800m kuljettua matkaa, mutta siis se matka ei tarkoita missään tapauksessa 800m etäisyyttä linnuntietä ryhmästä. Tässä suhteessa siis vähän keskiverto hakijakin voi saada hakutehokkuudesta ihan nappipisteet (hakumatkojen ja löytömatkojen kuvaavia on ihan mielenkiintoista verrata rinnakain).

Löytöetäisyys

Tai mikä on etäisyys ryhmään löytöhaukun alkaessa? Puolessa kaikista koetapahtumissa etäisyys ryhmään on vähintään 500m (värillisten laatikoiden alareuna). Poikkeksellisia löytöetäisyyksiä ovat yleensä yli 2km linnuntietä tapahtuvat löydöt.

Löytöhaukku

Kuinka kauan löytöhaukku yleensä kestää? Vielä käytössä olevalla hirvikoesäännöstöllä on ollut järkevää haukuttaa löytöhaukkua 90min; tämän jälkeen kannattaa kokeilla yhteistyöpisteiden saantia ja siitä [yleensä] seuraavaa pientä karkkoa. Viime vuosina on kuitenkin nähtävissä aivan merkittävää löytöhaukkujen mediaanin laskua kaikilla roduilla; onko löytöhaukun karkaamiseen tutkien lisiessä otettu tiukempaa arvostelukriteeristöä vai mikä tämän selittää, niin mene ja tiedä. Erityisesti kuluvan vuoden kokeiden osalta mediaanitulokset ovat tipahtaneet aivan toiseen päähän kuvaajia. Mielenkiintoista on seurata ensi vuonna käyttöönotettavien sääntöjen osalta kasvaako löytöhaukkujen haukuttamisen kesto, kun kokonaishaukkujana merkitys kasvaa aikaisemmasta.

Kokonaishaukkuaika

Minkä aikaa haukkua kokonaisuudessaan kestää? Jälleen kerran, sääntövihkosessa on löydettävissä kiitettävien pisteiden 200min raja; ja kuinka ollakaan se 200min rajapyykillä myös koetulosten mediaani roikkuu läpi rotujen ja sukupuolten. Min ja Max-tuloksista näkee myös, että jotku ne on pystyneet haukuttamaan koko kokeen ilman yhtään katkoa haukussa – todennäköisesti [toivottavasti] tällöin ne uupuvien karkkojen pisteet ovat näkyneet lopputuloksissa…

Se mikä näin itälaikaharrastajana huolettaa on tuo sukulaisrodun länsisiperianlaikan koemenestys; niitä on toki vähän, mutta ne vähätkin aikamoista sillisalaattia. Ei näiden tulosten perusteella uskoisi, että alkuperämaassaan se on tuo länkkäri itälaikaa kovempi kampe. Tai näin ainakin puheiden perusteella.

Työskentelymatkat

Minkälaisia työskentelymatkoja on koepapereille kirjattu? Tuo musta yhtenäinen viiva ylhäältä alas läpi värillisen laatikon kuvastaa siis 90% kaikista kokeista, joten voisi näin hihavakiolla sanoa, että työskentelymatkat ovat siinä 0 – 12km välillä – merkittävä osuus, eli puolet kaikista kokeista sattuvat noin 4.5 – 8km välille. Ja mediaani toki himppusen yli 5 km (koska kiitettävät 5km karkkomatkat aika usein ovat yhtä kuin työskentelymatkat). Työskentelymatkat ovat rotujen sisällä pysyneet samankaltaisina viimeisen 10v aikana.

Siirtyvää haukkua

Eroaako joku rotu toisesta siirtyvän haukun osuuden määrässä (ts. puskeeko toiset löytöpaikalle kuin traktorilla konsanaan vai onko toisissa roduissa omanlaisiaan hirvenlumoojia, joilla hirvet aina jää kuin tatit paikoilleen?).

Ehkä jos oikein suurennuslasilla katselee, niin onko poijjaat noin että noilla karjalankarhukoirilla ei tuota siirtyvää haukkua niinkään tule kuin kilpakumppaneilla? Toki nyt puhutaan minuuttipeleistä, keskiarvoisesti jokainen rotu pysyttelee abouttiarallaa alle vartin osuudessa siirtyvää haukkua.

Haukkutiheys

Millä rodulla olisi sitten tihein haukkuääni hirvelle? No eihän sitä ole kansalliskoiraa tässä voittaminen! Suomenpystykorvat nakuttavat menemään semmoiseen tahtiin ettei kanssarotujen edustajat saisi edes riittävästi happea aivotoimintojen ylläpitoon samalla tahdilla louskuttaessa. Tavallaan mielenkiintoista, että nämä laikarotuiset ja karjalankarhukoirat vaikuttavat olevan hieman rauhallisempia haukkujia kuin esimerkiksi harmaa norjanhirvikoirat tai jämtlanninpystykorvat.

Kokonaistyöskentelyaika

Ja minkälainen työskentelyaika yleisesti ottaen eri hirvikoiraroduilla on? Lähtökohtaisesti hirvityöskentelyn alettua mediaanitulos on 300min (ks. esimerkiksi harmaiden tulokset). Urosjämyjen osalta olisi poikkeuksellista että jäätäisiin alle 200min. Ja itälaikaharrastajalle voipi kertoa ettei se niin poikkeuksellista ole sitten niillä, kröhm… Toisaalta lohdutukseksi, ei itälaikat nyt pahnan pohjimmaisina ole tässä, länkkäreillä näyttää olevan poikkeusellista täysi työskentelyaika. [Minkäköhänlaista vihapostia alan saamaan tämän postauksen jälkeen rotuaktiiveilta…]. Vai onko tämä nyt se riittävän märkä rätti alkaa tekemään asioille jotain?

Ylituomarivertailu

Kaikille pienille salaliittoteoriitikoillekin jotakin pureskeltavaa, ylituomarivertailu roduittain. Tässä mukana vain yli 300 hirvikoearvostelua koekausina 2012-2022 ylituomaroineet tapaukset.