Se suomalainen laikaperimä – kuinka selvitys tehtiin?

Viime päivinä on puserrettu ulos selvitystyön tuloksia ”toimivien hirvikoirien sukulinjoista”. Tässä tekstissä käydään läpi kuinka nämä puoskari-selvitykset tehtiin.

Ensin havainnollistava kuva eri vaiheista, koska itsekin olen ns. Aku Ankka-sukupolvea, ymmärrän paremmin kuvia. Luetun ja kuullun ymmärtämisessä ne ongelmat sitten vasta onkin…

klikkaamalla kuvaa pääset katsomaan sitä isompana

Eli ensin tehtiin raaka karsinta mitä sukuja lähdetään selvittämään. Omavaltaisesti päätettynä tähän selvitykseen on otettu kaikki ne ”jalostusikäiset” koirat (tammikuussa 2019) joilla on haukuttuna suomalainen HIRV1-3 tulos (tietokanta: www.koiratietokanta.fi). Mustavalkoisesti ajateltuna siis juuri nämä itäsiperianlaikat voisi väittää toimivan hirvikoirina. Ja toisaalta jalostusikä yhtenä filtterinä sen takia että ko. koirien omistajilla varmaan lähimpänä sydäntä myös pennutukset tulevina vuosina.

Tämän jälkeen jokaisesta 221:stä koirasta kaivettiin Kennelliiton jalostustietokannasta esivanhemmat 4. sukupolveen asti (KoiraNet). Suurimmalla osalla koiria nämä tiedot olivat, muutamassa tapauksessa perimässä oli tuontikoiria joiden osalta tietoja ei löytynyt Kennelliiton järjestelmässä (osa löytyi mm. ruotsalaisesta Hitta Älghund-sivustolta ja sitä mukaan täydennettiin toim. huom! ko. sivustolla oli havaittavissa erilaista rekisterinumeromerkintää vrt. suomalainen, näissä piti olla tarkkana).

Seuraavaksi jaoteltiin linjat uroksiin ja narttuihin. Ihan vain sen takia ettei enää silmien ja aivojen yhteistyö tahtonut riittää 6566 solun silmäilyyn yhtäaikaisesti (vaikka aika iso näyttö tässä taloudessa onkin…). Toisaalta oli mielenkiintoista tarkastella molemmat suunnat, harvemmin narttulinjoista puhutaan, lie taustalla kulttuuri missä uroskoiria pidetää kuitenkin enemmän käyttökoirina kuin narttuja joiden vuosittainen käyttöaika on biologian takia hieman rajallisempaa (lue; juoksut + mahdollinen pennutus).

Sitten selvitettiin kuinka monta eri yksilöä pyörii ”toimivien hirvikoirien” esivanhemmissa. Nartuissa oli 389 eri yksilöä käytetty, uroksissa 306. Sitten tultiinkin siihen haasteellisempaan ”tiedonlouhintaan” mihin ei vielä tänä päivänä allekirjoittanut yhtä helppoa työkalua löytynyt, eli löytää ne koirat jotka mainitaan useimmiten ja poimitaan erilleen. Tässä piti jo itseään sääliä ja rajoittaa ns. käsityön osuus 3. sukupolveen ja toivoa että sieltä löytyisi kattavasti ne koirat joiden rekisterinumeroiden perusteella voidaan suorittaa haku koko tietomassan suhteen.

Näin päästiin sitten listaukseen, minkä ”top-20” merkittiin ehdollisella muotoilulla taulukkoon. Taustavärien ja fonttien kikkailulla saatiin aikaiseksi epilepsiaa kutkutteleva sekamelska, ja ennen taulukon lukua kannattaa varata tokmannin avajaisista noukittu ämpäri valmiiksi, oksua saattaa tulla. Lisäksi tarkempi tarkastelu osoitti, että valitsemalla nämä 20 eniten käytettyä yksilöä saatiin katettua nartuissa 34% taulukon soluista, uroksissa jopa 43% (!)

Tulosten tarkastelu on suoritettu omissta postauksissaan:

Narttujen osalta täällä.

Urosten osalta täällä.

Se suomalainen laikaperimä – urokset

Kun vauhtiin on päästy ja tekniset vastoinkäymiset on opeteltu kantapään kautta; Olkaa hyvät, ”Se suomalainen laikaperimä – Uros” -edition uuninlämpimänä.

Eli mitäs hyvää siellä uunissa onkaan muhina? Onko tulossa Toipilin Jakilla ja Odinilla kuorrutettuja torttusia vai jotain muuta herrrrrrkullista?

Tottakai on, mutta jos nyt lähdetään etsimään oikein hihat käärien kaiken ”pahan alkuja ja juuria” niin ollos hyvät, 20 eniten mainittua urosta HIRV1-3 haukkuneiden 8v ja nuorempien itäsiperianlaikojen 4. sukupolven tietomassassa.

eniten käytetyt urokset 17032019

Miten tätä nyt sitten tulkitaan?

A) Toisin sanoen, yllä mainittujen 20 koiran alta on tullut toimivia koiria, ja paljon. Ja toki ovat myös nämäkin osittain toisilleen sukua, ihan loogista sekin. Eli tilastossa on todettava perinteinen ”vääristymä” että toimivan koiran toimivia jälkeläisiä kun käytetään –> ”maininnat” tuplaantuvat yhdessä sukupolvessa ja triplaantuvat jo toisessa jne.

B) Toisaalta, nyt kun jokainen HIRV-1:n haukuttanut itäsiperianlaikan omistaja kaivaa koiransa tiedot esille, niin onneksi olkoon IGOR ja VAARTI, teidän listoissa ei näitä koiria löyty, kaikilta muilta löytyy vähintään 1 (min 1. merkitty keltaisella jutun lopussa näkyvään taulukkoon, näitäkin vain 4 kpl).

C) Jos tilanne vaikutti huolestuttavalle narttujen osalta (teksti), niin voi pojat, kyllä urospuolella mennään jo pinnan alapuolella. 20 eniten käytettyä koiraa kattaa 43% kaikista selvityksen koirista.

Yhteenvetona: Valitettavasti aika ei korjaa tätä ongelmaa, vaan nyt on välittömästi saatava uusia toimivia linjoja itäsiperianlaikoihin. Ja tätä työtä ei tee yksi tai kaksi aktiivia, vaan tässä on jokaisen itseään rodun harrastajana pitävän tutkailtava valintojaan muutaman askeleen etäämpänä ja pohdittava josko itsellä olisi mahdollisuus ottaa kasvamaan käyttöön (ja näyttöön) tuontiverillä varustettuja koiria. Kovimmat tekijät käy hakemassa suoraan lähtömaasta erilaisilla perimillä olevia koiria, mutta yhtä tärkeää on että näiden koirien alta pentuja ottavat ovat valmiita näkemään vaivaa että koirat saavat mahdollisuuksia käydä kokeissa.

Kärjistäen, mittääntekemättömiä koiria ei edelleenkään pidä pennututtaa, tai näin yksinkertaisesti me tässä kennelissä ajatellaan jalostuksesta. Valitettavan usein mittääntekemättömän leima tahtoo vaan mennä niille koirille joilla ei sitä käyttökokeen tulosta rekisterissä ole. Siksi; jos koira on terve ja sillä on mielestäsi antaa jalostukselle jotain uutta, niin käytä sitä käyttökokeissa. Muuten tule kuin pannukakkua uunista ulos.

Suomessa kaikki 8 vuotiaat ja sitä alle HIRV1-3 haukkuneet koirat ja näiden UROSlinjat 4. sukupolveen asti esitettynä. Värit koiran perässä ilmentävät aikaisemmin mainittuja 20 yleisimmin käytettyä urosta. Klikkaamalla kuvaa pääset katsomaan tarkempaa taulukkoa.

Minne ne kennelhirvet lähteneet on?

Olette varmaan kuulleet joskus mainittavan ns. kennelhirvet? Nuo jokaisen koiranohjaajan suosikkielukat, jotka yleensä kyllä tapetaan heti ensimmäisenä kun metsästyskausi alkaa. Darwin ja evoluutio, tiedättehän. Itsehän olen jo lähestulkoon hakannut kiveen sen päätöksen etten mine ala jumalauta Lapissa koiria kokeissa käyttämään, sen verran on nimittäin poroja yli omien tarpeiden ja ajokuntoista tietä taasen aivan liian vähän. Eli ei koskaan, ikinä, milloinkaan.

Mutta miksi, minkä takia luottaa vain persetuntumaan ja kateellisena kaihoten etelän mahtavia maastoja (ainakin siis noin niinkuin koehomma-mielessä). Tästähän voi tehdä vaikka TILASTON! Makia homma, paitsi että ”aluekohtaisen” vertailun tekeminen ei ihan  suorilta käsin onnistu. Eipä mitä, otamma taas tietokoneen ja koiratietokanta.fi:n hellään käsittelyyn ja naputtelemme numeroita taulukkoon*.

*ps. huom. note! Tiedot siis sen mukaan mitä sieltä löytyi 31.12.2017 mennessä kirjattuna. Varmasti tulee vielä täydennystä, mutta emme anna sen haitata. 

Koska ei ole tolokkua jokaista kuntaa erikseen arvottaa, niin pistettiin nämä maakuntakohtaisesti jaoteltuna. Ensimmäiseksi tietenkin mielenkiintoisin, että missä sitä itälaikoja on kokeissa eniten käytetty? Tässä tietenkin arvokisat yms. laikojen omat kisat tuovat ekstrahyvää toisille.

Näyttökuva 2017-12-31 kello 17.36.07

Olin toisaalta aika yllättynyt että Lapissa on käytetty eniten laikoja kokeissa. Pelkkä SM-kisojen järjestelypaikka ei selitä tätä intoa. Mutta hei, Well Done We! (vaikka mehän ei siis tosiaan yksiinkään osallistuttu, kotiseutukannatus parhaimmillaan).

No missä ne parhaimmat tulokset on haukuttu? (Huomioiden pelkästään löytöön johtaneet kokeet)

Näyttökuva 2017-12-31 kello 17.36.34.png

Okei, Pohjois-Karjalassa (78p) ja Etelä-Savossa (76p) näyttää olevan keskimääräisesti parhaimmat tulokset. Sitten (tilastollisesti luotettavimmat) seuraavat tulokset tulevatkin vasta 12p jäljessä, eli Keski-Suomen starteissa keskiarvoinen tulos on noin 67p. Lapissa noin 65p.

No minne sitä kannattaa mennä hyviin hirvimaastoihin?

Näyttökuva 2017-12-31 kello 17.42.43.png

Kun katsotaan tilastollisesti luotettavimpia tuloksia niin näyttäisi tuo Pohjois-Pohjanmaa olevan aika hirvirikasta aluetta. 95% hirvilöytö% on jo aika kohtuullisen hyvää settiä. Onneksi Lappi ei tällä kertaa petä perstuntumaa, vaan siellähän se komeilee 66% tienoilla Kainuun yhtä rehevien hirvimaastojen kanssa. Kyllähän se sapettaa tyhjiä maastoja käydä koluamassa näillä etäisyyksillä :/.

Minkälaisia löytöhaukkuja koirilla sitten on?

Näyttökuva 2017-12-31 kello 17.38.11

Pohjois-Karjalassa näyttää löytöhaukut kestävän keskimääräisesti noin 89 minuuttia. Mikä on aika erinomainen suoritus kun yleensä 90min kohdalla tulisi ensimmäinen karkko käydä antamassa hirvelle. Mutta ero seuraaviin onkin sitten aika julma; Etelä-Savossa 70min, Lapissa 67min. Keski-Pohjanmaalla hirvet viihtyvät löydössä keskimääräisesti vain 25min?! Tilastollisesti luotettavimmassa ”hännänpäässä” olevassa Kainuussa löytöhaukku kestää yleensä 29min. Voihan perse, erityisesti kun huomioi miten paljon pisteissä voi menettää jos löytöhaukku ei sitä täyden 10:n 60-minuuttista kestä.

Missä saa pisimpään kuunnella haukkua?

Näyttökuva 2017-12-31 kello 17.38.31

Valintasi on Pohjois-Karjala. Reilun 3.5h edestä ainakin pitäisi haukkua kuulua. Toki tästä osasta suositeltavaa kiinteää haukkua on noin 201min edestä, siirtyvää noin 20min edestä. Kainuussa siirtyvää haukkua on yleensä samanmoinen 20min, mutta kiinteää haukkua sitten vain 115min edestä (yht. ka. 135min). Lapissa haukkuaika on noin 3h, siirtyvää haukkua pystyy vain 11min edestä antamaan.

Missä ne kuuluisat täyden erän työskentelyt tehdään?

Näyttökuva 2017-12-31 kello 17.39.00

Pohjois-Karjalassa. Tai ainakin siellä näyttäisi kohtuullisen hyvälle tilanne keskiarvoisen työskentelyajan ollessa 273min. Etelä-Savossa työskennellään kymmenisen minuuttia vähemmän. Lapissa työskentelyinto loppuu jo 3h 45min jälkeen. Pohjois-Pohjanmaalla työt maittaa sen rapiat 3h 25min.

No missä ne kaikkein viheliäisimmät laukkaherkät hirvet majailee?

Näyttökuva 2017-12-31 kello 17.39.26

Keski-Pohjanmaalla ei kannata älyttömiä mölistä menemään. Siellä painetaan keskimääräisesti mennä noin 3.4km karkolleen (toki tässä nyt tulee huomioida juuri vähäisten koekäyntien aiheuttama tulos”vääristymä”). Pohjois-Savossa hirvet pistää litoen sellaisen 3km karkolleen, joten sinnekään ei Anun kannata mennä ähisemään, loppuu kunto nopiaan. Tuollainen 1.4-1.5km keskimääräinen karkko Keski-Suomessa/Pohjois-Karjalassa sopisi paremmin huonokuntoiselle. Toisaalta, Lapin 1.7km/karkko ei pitäisi siten tuottaa ihan niin paljoa tuskaa ja hikeä… Nyt on kyllä joku valehellu näihin tuloksiin, kyllä MEILLÄ on sellaiset rakettihirvet ettei mitään rajaa… :D. perhana. **(huom, keskiarvot laskettuna kuntakohtaisen tulosten keskiarvoista, ei summatuloksista)

Tähän perustuen ampumatilaisuuksien ototkin pitäisi kai sitten olla vastaavasti lyhkästen karkkojen samoissa paikoissa? Eli missä pääsee hirviä näkemään?

Näyttökuva 2017-12-31 kello 17.40.00.png

Kyllähän se näin menee, mitä lähemmäksi karkko jää, sitä varmemmin pystyy kaksijalkaisetkin hirvet saavuttamaan. Ero on kuitenkin aika iso mm. Pohjois-Karjalan melkein 3:sta AT:sta tuonne Etelä-Pohjanmaan ja Kainuun rapiaan yhteen AT:n. Tälle en nyt ihan heti keksi hyvää selitystä.

Lopuksi, eikai se haukkutiheys nyt ainakaan sijainnista kiinni ole?

Näyttökuva 2017-12-31 kello 17.40.25.png

Keski-Suomen ilmasto on otollisin hyvälle haukkutiheydelle, sellaista 78 haukkua/minuutti -tasoa. Mutta sitten öööh… Pohjois-Pohjanmaan keskimääräinen haukkutiheys 61? Ööö mitä ihmettä. Mataliksi jäävät myös Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan haukkutiheydet. Mysteeriksi jää tämäkin, aika erikoista.

Summa summarum, hienoista vaihtelua kyllä löytyy. Suomi on myös pitkä maa ja maakunnat eivät ole veljiä keskenään koon eikä oikein minkään suhteen.

Mutta minne sitä kannattaisi hypoteettisesti sitten koiransa kanssa mennä koetta koettamaan? No jos haluaa hyvän tuloksen, niin Pohjois-Karjalaan. Jos taas haluaa hirvityöskentelyn varmistaa niin Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa olisi valintani. Löytöhaukkujen, haukkuaikojen ja työskentelyaikojen osalta Pohjois-Karjalan houkuttelevuus senkuin lisääntyy. Parasta vielä toki että meikäläisen kuntokin saattaisi Pohjois-Karjalan hirvillä riittää :D. Joten jos joskus päätän että etäisyydet eivät ole ongelma eikä mikkään, niin…

”Minä lähden Pohjois-Karjalaan
vaihdan farkut verkkarihousuun
kotiseudulle Pohjois-Karjalaan
juon kaljaa auringon nousuun…”

Eikun siis…öööh.

**Toimittajan huomio: Koestarttien lukumäärän ollessa pieni + mm. SM-parhaimmiston kisojen sijoittuminen voivat vaikuttaa tilastointiin. Suosittelemme tarkemman analyysin tekoon tutustumisreissua www.koiratietokanta.fi -osoitteeseen :)**

Update 31.12.2017: Maakunnalliset löytömatkat ja -etäisyydet ryhmästä

Eli missä saapi parhaimmat löytömatkapojot?

Näyttökuva 2017-12-31 kello 19.04.33

Nonni, eli kun haussa 2km pitäisi olla hakulenkkien pituus ja etäisyyskin ryhmään vähintään 800m (sekä löytö vähintään 800m päästä ryhmästä), niin keskimääräisesti vain Savon maakunnat tuottavat haastetta tässä pyrkimyksessä. Muuten matkat saanee kyllä kasaan :D.

Kalinkahaukut 2017 – kuinka valituksi?

Totisesti, muutama hassu yö ja sitten olisi aika ratkoa laikanarttujen mestaruutta Siilinjärvellä. Tuli naputeltua aikaisemmin ”rankingia” itälaikanakkujen osalta ja laskelmoitua reissusuunnitelmia etelään. Tuolloin Ora sijoitus lepäili aivan siinä sijalla 12-16, mistä ei voinut aivan varmana mennä vannomaan että matkalaukkua tarvitsisi pakata.

Laikajärjestön keskusteluja kuitenkin mulkaistuani tuli sellainen tajuamus että aikaisempina vuosina kilpailijoita on pitänyt hieman etsiäkin/ilmoittautusmisaikaa venytetty että kaikki 14 kisapaikkaa saataisiin täytettyä.

Onneksi tänä vuonna ilmoittautumisia tuli kuitenkin hyvä määrä varsinaisen ilmoittautumisajan puitteissa (yhteensä 26kpl). Kotikutoinen ranking-lista piti aika hyvin kutinsa (siltä osin mitä koetulokset olivat julkisia), muutamia tarkennuksia piti kuitenkin tehdä. Eli tilanne valintaprosessin/ilmoittautumisajan jälkeen näytti jotakuinkin tältä:

Kalinkahaukkuihin 2017 valitut

Taulukosta: Varakoirat lisätty taulukkoon valintailmoituksen mukaisesti (eli mahdolliset muut nartut vastaavilla suorituksilla eivät ole mukana listassa (eivät ole ilmoittautuneet mukaan valintaan). Voi olla paljonkin hyviä narttuja joiden nimi tuolla voisi olla!

Muutamia huomioita: A) päästäkseen mukaan ensisijaisesti valittuna tuli olla vähintään edeltävältä koekaudelta 2016 tulos 81p. B) Tiettävästi ainakin Pj:n Harmi ja Tr Hippu peruivat ilmoittautumisensa juuri alkaneiden juoksujen takia. C) joskus myös epäonni voi olla valtavaa, ja 18.11. saimme kuulla yhden Kalinkahaukkuihin päässeen koiran jääneen auton alle ja menehtyneen. D) Ensisijaisesti valituista koirista jopa puolet (7kpl) on alle 3v narttuja! E) Varasijoille on päästy pienemmilläkin palkintosija-tuloksilla tai kausien 2016-2017 ulkopuolisilla tuloksilla.

Niin eli tärkein huomio: Oran kanssa päästiin mukaan ”heleposti” :D. Eli ihan huoletta saapi alkaa pakkailemaan…Ja hankkimaan unettomia öitä varastoon ja mahahaavaa kasvattelemaan…

Summa summarum, ensi vuonna Oran kanssa jos tänne mielitään niin olisi hyvä olla mm. muutama tuore palkintosijaan oikeuttava tulos alla kuluvalta kaudelta ja 4xHIRV1 plakkarissa. Niillä pääsee jo aika hyvin mukaan kilpaan.

Kyllä mielestäni kuluvalla kaudella on laikojen arvokisoissa nähtävissä tason nousua. Nyt on varmasti hyvät kisat tiedossa, ja varmastikin Trackerin live-seurannalla on ottajia 🙂

Kisat lähestyy, ketkä pääsee mukaan?

Edit: Niin jäi mieltä kaivertamaan tuo valintasäännön painotusjärjestys että miten se toimii, niin piti vielä unien jälkeen nekin runtata tuohon taulukkoon. Sekä tieteellisen validi ”sukulaisuuspohdinta” että mistä linjoista niitä nuorena syttyviä koiria on tulluna.  [Akateemikon huomio: Otos aevan liian pieni mustavalkoisten johtopäätösten tekemiseen :D!] Edit2: No perskeles, sen verta jännän äärellä kuitenkin että piti vielä kaksi päivää tapahtuneen jälkeen tehdä lisäksi tuommoinen ”painotusjärjestyslistaus”. Jos asiat voi tehdä hankalasti, niin tottahan niin kannattaa tehdä 😀 Edit3: Taulukko päivitetty 15.11.2017 koiratietokannan tulosten perusteella + siirretty kaudelta 2017 tuloksettomat koirat listan loppupäähän

Niimpä, tässä hirvikoehommista innostuneena tuli päkästyä taulukkoa laikojen Erraushaukkuja silmällä pitäen. Oran kanssa on ilmottauduttu kisaan, ja perinteisesti ”eikös sitä vaan mennä, takki auki ja laulellen sotaan” -asenteella aika huolettomasti tässä olluna.

Vaan sitten tuli se pieni etiäinen ”missäköhän sitä Oran tuloksilla sijaitaan vertailussa alle 3v itälaikojen osalta”… Ja katsos kun Anu otti tietokoneen kauniiseen käteensä ja alkoi kaivamaan tietoa. Taivaan kiitos koiratietokanta.fi -koetulostietokannasta, jonka avulla pääsi jo aika lähelle haluttua tietomassaa. Hitusen joutuu vielä käsityötä tekemään näidenkin kanssa, mutta koska motivaatio oli oikeassa paikassaan niin mikäs siinä tehdessä.

Eli 2h myöhemmin… Edit: 12h myöhemmin taulukko täydennetty mm. sukupuolella sekä tarkemmalla sukulaisuuspohdinnalla. Edit: 48h myöhemmin… 

Tadaa: Alle 3v itälaikojen ”tulostilasto” 08.11.2017 mennessä olevilla tiedoilla

Itäsiperianlaikojen käyttökoetulosvertailu koirat alle 3v

Tadaa #2: Sama kuva, mutta painotuksilla laitettuna koira riviin (sekä lisätty 3:lle koiralle uusia tuloksia, siksi pisteissäkin hieman muutoksia…)

Näyttökuva 2017-11-12 kello 10.10.55

15.11.2017 päivitetty tulostaulukko:

Näyttökuva 2017-11-16 kello 6.16.11

Pienihän tuo kuva on taas kuin perkele, mutta summa summarium: Oran kanssa ollukkaan niin vain että ”kävellään paikalle” 😀 (”ullatuuus”). Tämänpäivän tiedoilla Oran tuloksilla ollaan sijalla 16. Ja 14 kisapaikkaa on tarjolla. Ja vielä monta pelipäivää aikaa tehdä nuorten koirien tuloksia sisään.

obs1! taulukossa on huomoitu kokeen suoritusvuosi viivalla, mutta ei ”parhaiden tulosten laskufunktioissa”. Valintasäännöissä mainitaan oheisesti: ”Valintapisteet saadaan laskemalla yhteen kaksi (2) parasta palkintosijaan oikeuttavaa HIRV-tulosta (vähintään HIRV-3), joista toisen tulee olla kuluvalta kaudelta ja toinen voi olla edelliseltä kaudelta.” Koiramäärän ollessa kuitenkin kohtuullisen pieni voi jokainen lukija arvioida itse ajantasaisen ja ”oikean” tilanteen 😀

obs2! Taulukossa ei ole huomioitu myöskään länsilaikojen eikä venäläiseurooppalaisten laikojen hirvikoetuloksia (koska näitä ei ollut yhtään alle 3v:lta…!

obs3! Koiratietokannasta haku on tehty rajauksella ”vähintään yksi HIRV1-tulos”. Tämähän jättää sellaiset juuri riman alle monta tulosta tehneet kokonaan huomiotta, joten ”pinnan alla” voi vielä olla yllätyksiä tiedossa. Vaan kun koiria rekisteröidään vuodessa rapiat 200 kpl, niin reippaan 400 koiran tiedon läpikäyminen ei vaan laiskaa ihmistä ihan niin paljoa jaksanut kiinnostaa, sori siitä…

Eli saapahan nähdä onko tänä vuonna vielä tilaa päästä mukaan. Ja ensi vuodellekin joutuu kyllä töitä tekemään. Mutta tavotteita se olla pitää! Tuopi vähän lisämaustetta harrastukselle :).

Tuntuuko sinusta koskaan…

Että näyttelyissä voisi kikkailla vähän sillä missä luokassa koiraa esittää? Niin allekirjoittaneesta ainakin joskus tuntuu pettymyksen syvimmissä vesissä uiskennellessa. Koska alakuloa ja mussuttaminen on perseestä, niin katsotaan mitä data-kristallipallo asiasta sanoo. Eli Kennelliiton jalostustietokannasta näyttelytilastot eläinten syntymävuoden mukaan selville ja analyysin tekoon!

Ja oheiselle se sitten näyttää, syntymävuoden mukaan lajiteltuna. Lukijaa pyydetään huomioimaan että erityisesti vuonna 2015 ja 2016 syntyneillä on vielä mahdollisuuksia esiintyä lähestulkoon missä tahansa luokassa jos käyttötulos/valionarvoja* alkaa olemaan plakkarissa. Vanhemmilla koirilla tilastot ovat pitävämpiä ja vähemmän alttiita muutoksille…

* (no OK, ei yhtään muotovaliota ole näissä ikäluokissa 14.07.2017 tilastoperkuun perusteella)

itälaika näyttelytilastot syntymävuoden mukaan 14072017
Näyttelytilastoanalyysi itäsiperianlaikojen syntymävuoden 2011-2016 perusteella 14.07.2017 tilastoista

Summa summarum: Valioluokassa on helppo saada ERI (nonni, toivottavasti lukija ymmärsi äskeisen vitsin)… [niin, valioluokkaan pääsevät vain muotovaliot, jotka ovat keränneet sen 3 SERTiä ja käyttötuloksen, ks. lisää täältä]. Muissa tapauksissa näyttäisi tilastojen valossa sille että hieman helpompaa on saada ERI-arvostelu käyttöluokissa kuin avoimessa luokassa. Nuorten koirien osalta selkeää kaavamaisuutta arvostelussa ei näyttäisi olevan, vanhempien koirien osalta raati suosittelee ehdottomasti käyttötuloksen hakemista ja sitten näyttelyyn viemistä.

Noin niinkuin tilastojen varjossa. Kannattaa siellä esiintymiskokemusta käydä hakemassa jo hieman aikaisemminkin. Eikä se noin 50% todennäköisyys nyt ihan huono ole ilman käyttökoetulostakaan :D.