Tracker – kikkakolmosia Pohjoisen oloihin

Karhunvartijan poppoolla on käytössä Trackerin koiratutkapannat mallia Supra (linkki valmistajan sivuille) sekä G500 (linkki valmistajan sivuille, huom! Ilman Trackerin tarjoamaa sim-liittymää). Keräämme tälle sivulle muutamia FAQ (”fakin usein kirvattuja kysymyksiä keskellä mehtää”) juttuja ja niiden mahdollisia ratkaisuja kanssatarpojien avuksi.

  1. No mikä vi**u tässä taas on kun G500FI antaa paikkaa mutta Supra ei per**le kolmeen varttiin ole antanut paikkatietoa?!

Alkusyksy 2018 meni lähestulkoon aina kirotessa kun Orasta (Supra) ei tahtonut tulla enää paikkatietoa kun on käyty heikommilla GSM-verkoilla (ja mitäs muuta verkkoa täällä Lapissa on kuin heikkoa/olematonta?). Ja sitten kun koitit äivitystiheyttä muuttaa niin tottavissiin ”et ole kirjautunut” –> ”kirjaudutaan” yms jumittamista oli tarjolla senkin edestä. Kyllähän se muutamankin kerran tympi kun haukku alkoi paikassa X ja korvakuulo ei ole niin kehittynyt että olisi etäisyyksiä ja suuntia osannut arvioida ilman tutkan kertomaa paikkatietoa. Turhautuminen johtaa yleensä auttamattomaan vitutukseen. Varsinkin kun toisella koiralla, jolla kaulan ympärillä G500FI tikittää hyvinkin paikkatietoa koko ajan. Ainoastaan silloin kun panta rehellisesti hajosi niin koirakin hävisi kentiltä. Pannoissa on identtiset sim-kortit kuten myös omistajien puhelimissa, joten ainoa ero oli pantamerkki Supra vs G500FI.

No tämän asian kanssa on painittu niin kotona kuin Trackerin asiakaspalvelussakin. Ensimmäisellä kerralla näytti sille että Supra luuli että sillä ollaan vaihtamassa SIM-korttia – kesken metsästyksen. (nopsakinttuja ollaan toki, mutta ei ihan niin innokkaita että alettaisiin metsässä vaihtamaan sim-kortteja)… No tämä käytiin huollon kautta katsomassa ja toivoa odotettiin näkyvän jo horisontissa. Tilanne ei ollut kuitenkaan niin taivaallinen, vaan edelleen paikkatieto-ongelmat jatkuivat. Oltiin jo hyvin lähellä että vaihdetaan koko per**len Supra G500FI:n, kun se sentäs toimii. Mutta vielä yksi soitto Sirviön Heikille, ja lähdettiin katsomaan toista mahdollista ratkaisua.

Ja seuraavaksi pieni oppimiskokemus kaikille meille pienillä värkkääjille: Supran asetukset siten että ne Lapin heikoimmillakin kentillä toimii:

Eli tiedoksi, Supra (kuten moni muukin uusimmista tutkapannoista) mielellään käyttää hyödykseen 3G puhelinverkkoa. G500FI tutkapanta käyttää *vain* 2G-verkkoa… Tiedättekö missäpäin Suomea on paras 2G-verkko? No en minäkään, mutta se on väittämien mukaan se toimintavarmin verkko (ks. Kuvakaappaus käyttämämme Telian kuuluvuuskartasta 25.10.2018). Kun vertaa noita kahta kuvaa, niin… Eihän tuossa ole mitään eroa onko 2G:n lisäksi 3G:tä tarjolla, yhtä kattavat kuuluvuudet pelkällä 2G:lläkin.

 

 

Eli summa summarum, käytä 2G:tä, et sie mitään voita 3G:ssä tarpoessa (Lapissa). Nonniin, ja entäs sitten? Niin, Suprallehan myö tehdään G500:set, eli pakotetaan se itkien ja vinkuen käyttämään *vain* 2G:tä. Ensimmäisenä materiaalia hienosta metsäpäivästä 22.10.2018 seuraavanlaisella kuuluvuusalueella (by Telia) [eihän noilla ole taaskaan mitään eroa, onko 2G vai 3G tuolla alueella]

 

 

Alla olevasta videokaappauksesta sen verran korjattava että Ora oli ensin yli 35min pois kentiltä, minkä jälkeen tuli hetkeksi takaisin ja palvelin takoi paikkaa, sitten kun hirvi löytyi taas niin jo vain katosi taas eikä paikkaa tullut vasta kuin sen jälkeen kun olimme siirtyneet autokuntana Väärtin eteen. Tämän vuoksi Anu lähti hakemaan koiraa sieltä mistä oli autoon noussut.

 

 

Tämä reissu se tosiaan jo koetteli Anun hermoja, ja oltiin jo lompimassa vaihtamaan Supraa pois. Vaan sitten Trackerin asiakaspalvelu osasi jakonimen avulla kertoa että Supra pysyy kynsin ja hampain kiinni 3G-verkossa (turhaan), joten kannattaa vaihtaa GSM-verkon asetukset oheisesti:

 

 

Nonni. Sitten testaamaan. Kun oli oikein tiedossa yksi h**ap**ka maasto, niin lähdettiin 25.10. Väärtin kaulaa venyttämään kahdella pannalla samaan maastoon.