Rovaniemi NORD 16.06.2018 – Oralle KÄY-H

Jatkumoa erinomaiselle… HYVÄLLE sarjalle paksahti tänään Rovaniemen NORD-näyttelystä. Virallinen lausunto ja ”sinnepäin” suomennos löytyy oheisesta linkistä. Mitä hyviä puolia päivästä voi sanoa niin ainakin oltiin aikalailla aikataulussa, ei tarvinnut odottaa suotta liian pitkään kohtuullisen tuimassa kesäkelissä.

Joten eikun kohden seuraavia kompastumisia, niinhän sitä oppii kävelemään kun naama kyntää tantereessa aina sopivin väliajoin.. :D.

Rovaniemi RN 19.05.2018 – Oralle KÄY-H

Piiiiitkästä aikaa näillä kinkereillä taas. Edelliskerrasta olikin jo rapiat 2kk, joten olikin hyvä käydä päivittämässä näyttelymenestystä oikeille uomilleen :D. Totisesti H:n arvoinen suoritus tänään, tällä(kin) kertaa omistaja voinee kaivaa pienen matkapeilin käteensä ja arvioida kuinka hyvä ratkaisu oli käydä aamutunteina juoksuttamassa koirat… Taisi nimittäin jonkin verran vielä Oralla painaa rapian 10km treenit (missä vielä väännettiin tehdä uudet ennätysvauhdit, eli oikein intopinkeenä suoritettiin). Orahan sitten loppujen lopuksi nukkui kehän vieressä omaa vuoroaan odotellessa. Noh, Ensi kerralla napsun verran kevyemmät treenit alle, niin voidaan etsiä muita (teko)syitä kehnolle menestykselle :P. Mutta oikeat koirat voittivat tänäänkin, onnittelut ja taputukset tänään menestyneille ja tuloksiinsa tyytyväisille! (Oran arvostelu oheisesta linkistä)

Kickbike Fat Max – neitsytmatka :D feat. Eräjätkän Ora ja Kainpo:n vetovehkeet

Niin se vaan vihdoinkin saatiin uusin lelu ulos. Työpäivän päätteeksi ei suuria reissuja tehty heti alkuun, vaan käytiin ihan yhdellä (tolokun) koiralla kokeilemassa millekä se kaksipyöräsen veto tuntuisi. Sen verta eilen kävin ”kiksauttamassa” pyörää että totesin rautaperse 2018-tittelin olevan lähempänä kuin uskoinkaan :D. Ns. korkeammalla jalkatasolla (lue: maastokelpoisempi) saikin tosiaan jo ihan kyykkiä. Voi olla että luonto pakottaa laskemaan lähemmäksi maan tasoa tuota vielä jossain vaiheessa.

Mutta yhden koiran kevyempi ajo näytti aikalailla tälle:

Oralle ja Väärtille hankittiin siis potkupyörä, koska edelliskesän 2017 kokemus Mamma-Tunturi-pyörän sivusta juoksuttamisesta ei oikein houkutellut tätä vellipersettä nimeltään Anu (suomeksi: pelotti maan perkeleesti jos metsässä jokin liikahtaa, se olisi ollut pää halaki ja perse ruvella siinä rytäkässä kun koira olisi pinkassut riistan perään).

Potkupyörät eivät ole vielä mahottoman yleisiä katukuvassa, mutta kylläpä vain jotkut jo hurttien kanssa ihan veren maku suussa voi kilpaillakin tässä lajissa (lue lisää esim hakusanalla bikejoring). No me ei lähdetä kisaamaan, vaan nyt olisi ajatus saada koirille tehokkaampaa treeniä kuin laiskanleppoista pyhäpäivän kävelylenkit. Tätä varten siis tarvitaan ensin pyörä, ja päädytiin oikein potkupyörien ferr… ööh… Land Cruiseriin? Tosiasiahan se on että optimaalista olisi jos koirat (ainakin alkukaudesta) saisi juosta hitusen tassuille suotuisammalla pinnalla (esim. metsäautotiet tms) niin paksumpi rengas ei ole ehken heti tuhannen pillusen päreinä. Toisekseen ei kiinnostaisi jokaiseen risuunkaan kaatua, joten tuollainen FAT MAX alkoi houkutella sen verta tiukasti että pitihän se pistää tilaukseen. Ja kun potkukelkkailuhommissa jo Kainpo:n tuotteet ovat osoittautuneet päteviksi vermeiksi niin aikalailla helppo valinta oli tilata (jälleen) kaikki harrastukseen aloittamiseen tarvittava yhdestä ja samasta paikasta. Sähköpostilla saipi vielä juuri kahden koiran kombolle sopivat tuotteet pakettiin, niin tuli ns. kerralla oikein.  Oheisella sivulla esittelyssä mm. meille tullut FAT MAX.

Lisää potkuttelumatskua ja tarkempia tuotekuvauksia sitten kun kameran taakse saadaan nakitettua joku muu kuin perillinen 5v :D. Alkutunnelmat ovat kuitenkin lupaavat, pyörä on kevyt ja menee kuin pirun mönkijä pitkin sohjoa. I do approve!

Laikajärjestön vuosikokous ja päänäyttely 3.-4.3.2018 – Eräjätkän Ora KÄY-ERI, SA, KÄK1; Väärti JUN-EH ja Anu HAL-VJÄS

Laikajärjestön vuosikokous ja päänäyttely -tapahtuma alkaa olemaan taputeltuna kasaan. Karhunvartijan poppoo lähti ns. koko rahalla reissuun, eli heti perjantaina töiden jälkeen automobiilin nokka kohden Vuokattia. Siinä kerkesi Toni käydä yhden kolarin tietämässä ennenkuin Rovaniemen työläinen Anu saatiin sirkuksen matkaan mukaan (protip: ei se autonakun säilytyspaikka kuiten ole ehkä se takapenkki jos mielii auton katolleen parkkeerata täydestä vauhdista metsään.. Oli muuten jokseenkin tuuria matkassa ko. henkilöllä). .

Koska talouteen on tullut aivan uusi mehtäauto mallia Jeepsteri, niin tottakai sillä piti lähteä reissua tekemään. Mitä nyt pikkasen välillä piti kaasua pumpata, välillä piti mennä tasakaasulla että automaattivaihteet pysyttelivät abouttiarallaa toivotulla asennolla. Hyvin se eteni kun tarpeeksi kuiskutteli helliä lausahduksia (autolle sekä kuskille). Toinen huomionarvoinen seikka oli että tähän autoon ei vielä oltu keretty hankkimaan koiraverkkoa taakse, Väärtikin tämän hoksasi kuten ilmeestä voi päätellä…

Väärti viattomana 02032018

Väärti pahat mielessä 02032018
Väärtillä rattaat pyörivät pääkopassa…

Muutaman pysähdyksen taktiikalla ja Karvos-Mikan autokunnan kirittäminä perille Vuokattiin päästiin hitusta ennen seitsemää. Majapaikassahan ei toki koiria saanut pitää, joten se tiesi sitten kirjaimellisesti pitkää viikonloppua hurtille automajoituksessa. Tämä vuorostaan tarkoitti omistajilleen tiukennettua lenkkeilyttämisurakkaa, ja Anu huomasi aika nopeasti että ne lenkkikengät olisi ollut aikamoinen voittajan valinta :D.

Viikonlopun teeman ensiaskeleita havaittiin aika nopeasti ensimmäisen illan aikana, kun majoittumisen jälkeen lähdettiin koiria tietämään. Liian pitkä aika se oli ollut Väärtille, joka oli ystävällisesti napsassut kangashihnan poikki itseltään sekä pistänyt turvavyötäkin mieleisempään malliin.

(Kaikenkaikkiaan viikonlopun aikana Väärtin ns. kill-count: 2 hihnaa tuhannessa palassa, takapenkin turvavyö, ensiapulaukku, Tonin kukkaro kortteineen, lohkolämppärin sähköjohto, kangasverkko, ylläpitolaturi). 

DSC_0295

Perjantain ehtoo menikin pitkälti muisteloidessa syksyn reissuja Tulppio-poppoon kanssa ja tulevan syksyn suunnitelmia tehdessä. Ihmeellistä poppoota kun niin mahottoman iloisia ja ystävällisiä, niin kantapoppoo kuin mm. poliisiväkikin :D.

Lauantaina sitten suunniteltiin strategiat kohilleen ja edettiin laikajärjestön vuosikokoukseen, missä tiedettiin valittavan uusia hallitusjäseniä erovuoroisten tilalle. Niinhän se oli kuitenkin ajatus kutkuttanut sen verran että Anua ehdotettiin sitten ihan aikuisten oikeasti hallitukseen. Sehän meni ihan äänestykseksi kun kaiken kaikkiaan 6 ihmistä oli tarjolla varsinaiseksi jäseneksi. Kyllä Anu vaan aikalailla nöyrää tyttöä oli kun äänestystulos tuli ja kaikkiaan 41:n äänen verran saatiin luottamusta.

sketch-1520308740736.png
Kolme eniten ääniä saanutta valittiin varsinaisiksi jäseniksi, seuraavat näille henkilökohtaisiksi varajäseniksi.

Heti vuosikokouksen jälkeen päästiinkin pikaisesti tutustumaan hallitustyöskentelyyn ja ajankohtaisiin asioihin. Vielä varmasti riittää sarkaa kokonaisuuden hallitsemiseen, mutta bring it on, I am ready.

Vanhuus kun ei onneksi tule yksin, niin hallitushommien juhlinta oli varsin maltillista, ja pyhän näyttelyurakkaan päästiin irtaantumaan suhteellisen reippaina ja tervehönkäisinä. Kerettiin siinä jopa 5min verran Väärtin ensimmäistä näyttelytreeniäkin vetää ennen tapahtumapaikalle siirtymistä…

P1070327
Ja sehän näytti aikalailla tälle…

”Lahjattomat harjoittelee” (tuntemattoman Toni-kuuluisuuden motto). Eli näillä aatoksilla soitellen sotaan. Väärti junnu-uroksena oli kehässä 8:na (kaikkiaan 7 koiraa ilmoitettu junnuihin), joten pitkää ei tarvinnut odotella tämän spektaakkelin alkua. Anua saattoi hieman arveluttaa, ellei jopa ihan hävettää jo etukäteen (Tonin sanoin: No kyllä näki naamasta kuinka naista vitutti rennon letkeä asenne). Nooh, ei tarvinna Anun Timbuktuun lähteä häpeämään, Väärti käyttäytyi alla oleviin ”treeneihin” nähden aivan superhienosti :D. Hampaat ja kassit katseltiin niinkuin on kotona opetettu ja korkeuden mittaus ei tuottanut harmaita hiuksia asianosaisille (toim. huom. Tonin palleja ei vieläkään tarkastettu eikä pituutta mitattu, you know...).

P1070338
Väärti 04032018 Laikajärjestön päänäyttely Sotkamo
P1070342
Väärti 04032018 Laikajärjestön päänäyttely Sotkamo II
P1070343
Väärti 04032018 Laikajärjestön päänäyttely Sotkamo III
P1070348
Väärti 04032018 Laikajärjestön päänäyttely Sotkamo hampaat
P1070359
Väärti 04032018 Laikajärjestön päänäyttely Sotkamo korkeus

Eli arvostelu saatiin ihan ulkomuodosta eikä muusta perseilystä. Väärti aloittaa näin ollen näyttelyuransa arvosanalla JUN-EH (tarkempi kuvaus oheisesta linkistä).

Oran osalta päivä alkoi vasta vaille 13. Ennen käyttöluokan kehää kävivät junnut, nuoret ja avoimen puolen nakut esiintymässä. Avoimessa luokassa oli erittäin iso osanotto, jopa 15 ilmoittautunutta koiraa. Näistä saikin tuomari jo tovin arvottaa parhaimmat. Käyttöluokassa oli jopa 6 narttua, ja niin vain kävi että Eräjätkän Ora oli tämän kehän paras narttu! (!!! jumankekka !!!)

Eräjätkän Ora 04.03.2018 2v 1kk
Eräjätkän Ora, 2v 1kk, Laikajärjestön päänäyttely 04.03.2018, Sotkamo. KÄY-ERI, SA, KÄK1

Eräjätkän Ora 04.03.2018 2v 1kk IIEräjätkän Ora 04.03.2018 2v 1kk III

Eräjätkän Ora 04.03.2018 2v 1kk IV

tyytyvainenomistaja04032018
Nimim. Seitinohuesti tyytyväinen omistaja
IMG_20180304_151321_899
Eräjätkän Ora ja käyttöluokan parhaalle nakulle omistettu pytty + SA-ruusuke Laikajärjestön päänäyttely 04.03.2018

Luulen ettei yhtä isoja omistaja-tuuletuksia nähty noissa näytelmissä :D. Täytyy sanoa että jonkinverran kun on iskuja molemmille poskille ottanut niin kyllä tämä vaan makialle tuntui. Ja juuri siinä kehässä mihin on koko harrastuksessa kuitenkin tähdätty (järjestyksessä käyttö, sitten näyttö :D).

Vaan sehän tarkoitti että tällä kertaa ei voitu näytelmistä karata samointein, vaan piti jäädä odottamaan muiden SA-nakkujen kanssa paras narttu -kehää. Tässäkin kehässä pärjättiin odotettua paremmin, eli oltiin juuri hiuksenhienosti kilpailukehän ulkopuolella sijoittuen 5:ksi. Vaan ei hävitty huonoille, ei todellakaan :D. Loppupeleissä Eräjätkän Oralle siis tulokseksi KÄY-ERI, SA, KÄK1 (tarkempi arvostelu oheisen linkin takaa).

Muuta mukavaa viikonlopulta oli mm. päästä näkemään Oran isäukko livenä ja tositoimissa, eikä jättänyt ketään kylmäksi itälaikojen VSP-tuloksella!!!

Eräjätkän Ora ja Urpon Harald, Laikajärjestön päänäyttely 4.4.2018. Isä ja tyttö samassa kuvassa
Eräjätkän Ora ja isäukko Urpon Harald (myös itälaikojen VSP!!!)

Samoissa näytelmissä oli myös Eräjätkän Sakaali, ja niin vaan pokkasi siskolikkakin käyttöluokassa ERI-arvostelun saavuttaen näin ollen tarvittavan näyttelytuloksen KVA-arvoa varten. Ae että! Ei huoano olleskaan!

Eräjätkän Ora ja Eräjätkän Sakaali sekä kasvattaja Antti Haataja
Eräjätkän Ora ja Eräjätkän Sakaali.

 

Eräjätkän Ora: Vuosi 2017 paketissa, tavoitteita vuodelle 2018?

Kah, pitkästä aikaa päivä jolloinka näyttäisi olevan aikaa asettua koneelle ja naputella hieman aatoksia. Erikoinen homma. Kaikki jossain huitsin kuusessa. Oma rauha, priceless. Siksipä heti ensitöikseen ennenkuin vanhat aivot pettävät, niin lyhyttä yhteenvetoa vuodesta 2017 Eräjätkän Oran osalta (tarkempaa koontia löytyy mm. täältä).

Erityisesti alkupää vuodesta 2017 juostiin Oran kanssa missikisoissa. Suomeksi sanottuna vituiksihan ne meni. Liian länsilaikamainen pää jne. Ja sehän on niinkuin joku omaa vauvaa kävisi arvostelemaan, eli en tykännyt :D. (vitsi vitsi… vai onko…) Noh, sillekin rahalle tuli Jyväskylän KV:sta vihdoin vastinetta, eli se hikinen ERI-arvostelu (olihan toki ööh 2 laikaa koko näyttelyissä, kylläpä kelpaa prassailla). Hieman siis jäi varovainen fiilis näyttelyiden osalta, liekköhän sen paremmin tulee menemään myöhemminkään? Noh, emme anna sen haitata, onhan meillä tuo toinen koira tulossa, käytetään Oraa sitten siinä ns. kakkoskoirana mukana jos sattuisi vaikka jotain tuomaria miellyttämään…

Mikä sitten mieltä lämmittää oikein urakalla onkin tuo ”käyttöpuoli”. Ennen mehtuukauden aloitusta kerettiin käyttämään koiria konekarhulla ”just for fun”, mutta olihan se makiaa kun kumpikin koira oli touhusta kiinnostunut (olisi muuten saattanut olla elon kierto aika ohkasella jäällä jos jotain muuta olisi ollut havaittavissa). Tästä sitten metsähommiin, mistä aikalailla supermakia karhukontakti Oralle (kyllä, jopa noin 10min kesti tämä kakkospennullisella karhulla ennenkuin karkkosivat :/, käytätti kuitenkin 100m päästä allekirjoittaneesta <3!); useita hirvihaukkuja (mutta ei kaatoa, perkele, ihan ohjaajan amatöörimäisyyttä); ja tuuria hirvikokeissa (2xHIRV1 ja 1xHIRV2). Akkojen vaivat ajoittuivat sitten makeimpaan laikojen hirvikokeiden arvokisakauteen, joten penkin alle ne sitten.

Ensi vuonna onkin sitten näytön paikka. Kun nyt ei vaan mitään sattus pahempaa niin aatoksena on kyllä rymytä sen verran noita hirvikokeita että sen KVA-tittelin saapi laittaa nimen eteen (ai että, makiaa). Tähän kun päästään niin onkin sitten helpompi siirtyä pohtimaan minkälaista jalostuksellista arvoa Ora voisi rodulle mahdollisesti antaa. Pikkiriikkisen nimittäin näyttää tilanne pahalle, sen verran alkaa olemaan geenipoolit käytetty suomalaisessa laikavarannossa. Se kun rykäsee Haraldilaiset oikein tosissaan pennustoa vääntää vuonna 2018-2019 niin mitäköhän sillä jälkeläisvarannolla on enää käyttää kun ”aika on”… Näihin tunnelmiin siis! Onneksi jäi vielä parannettavaa vuodelle 2018, muutenhan sitä joutuisi jo uutta koiraa laittamaan koulutukseen 😀 (huh, onneksi on niin pieni piha ettei olisi tilaa… vai olisiko…ei taida kyllä perse kestää, eikä lompakko :D) – Anu

Erajatkan Ora Hyvaa Joulua III 2017

 

Kalinkahaukut 24.11.2017 – Oralle HIRV0 :/

Joo, näistä kisoista ei päästä suuria juhlapuheita pitämään. Oralla sen verran huono työpäivä että eipä tuota tarvinnut kovin pitkää katsella. Olisihan sitä voinut käydä 9.5p hakemassa vähän lyhkäsemmästäkin matkasta kuin Siilinjärveltä…

Mutta tapahtumana laikanarttujen mestaruusottelu oli erinomainen! Pääsi tutustumaan toisiin laikaihmisiin oikein koko rahan edestä. Mikä mahtavinta, niin itse kisoja pystyi seuraamaan Trackerin liveseurannasta myös muukin yleisö. Tämä jos mikä pitäisi olla itse asiassa pakollinen ”suorite” kisaan osallistujille, näin sitä jalostusta päästäisiin viemään avoimin kortein eteenpäin. Ei sinällään, omaa koiraahan ei kukaan käyttäisi mihinkään jalostukseen tuonpäiväisen näytön perusteella :D. Mutta toistettakoon: ehdottomasti arvokisoihin pakolliseksi! Eikä tekisi huonoa vaikka olisi kaikissa arpakisoissa ”mahdollisuutena” keillä vaan tekniikka taipuu. Itse ainakin jakaisin tiedot, joskus se voi ihan huippupäiväkin sattua kisoihin :D.

Loppukaneettina: Ora ohjaajineen kiittää ja kuittaa erinomaisesti järjestetyistä Kalinkahaukuista 2017 niin ottelutoimikunnan jäseniä kuin maasto-oppaita ja tuomareita, ensi vuonna uudestaan paremmalla tuurilla. Erityisen suuret onnittelut toki myös kisassa menestyneille koirakoille! Oli mitä hienointa seurata jo kotimatkalla hyvien laikanarttujen työskentelyä liveseurannan kautta 😀 siinä oli jo aikamoista urheilujuhlan tuntua!

Omalta osalta mussutetaan tulosta nyt vaikka sitten näin: Syytetään vaikka noita juoksuja minkä takia näreiden alaoksien haistelu oli mielenkiintoisempaa kuin hirvien etsiminen… (ja minkä takia valitettavasti jää Erraushaukutkin nyt välistä :/)

Kalinkahaukut 2017 – kuinka valituksi?

Totisesti, muutama hassu yö ja sitten olisi aika ratkoa laikanarttujen mestaruutta Siilinjärvellä. Tuli naputeltua aikaisemmin ”rankingia” itälaikanakkujen osalta ja laskelmoitua reissusuunnitelmia etelään. Tuolloin Ora sijoitus lepäili aivan siinä sijalla 12-16, mistä ei voinut aivan varmana mennä vannomaan että matkalaukkua tarvitsisi pakata.

Laikajärjestön keskusteluja kuitenkin mulkaistuani tuli sellainen tajuamus että aikaisempina vuosina kilpailijoita on pitänyt hieman etsiäkin/ilmoittautusmisaikaa venytetty että kaikki 14 kisapaikkaa saataisiin täytettyä.

Onneksi tänä vuonna ilmoittautumisia tuli kuitenkin hyvä määrä varsinaisen ilmoittautumisajan puitteissa (yhteensä 26kpl). Kotikutoinen ranking-lista piti aika hyvin kutinsa (siltä osin mitä koetulokset olivat julkisia), muutamia tarkennuksia piti kuitenkin tehdä. Eli tilanne valintaprosessin/ilmoittautumisajan jälkeen näytti jotakuinkin tältä:

Kalinkahaukkuihin 2017 valitut

Taulukosta: Varakoirat lisätty taulukkoon valintailmoituksen mukaisesti (eli mahdolliset muut nartut vastaavilla suorituksilla eivät ole mukana listassa (eivät ole ilmoittautuneet mukaan valintaan). Voi olla paljonkin hyviä narttuja joiden nimi tuolla voisi olla!

Muutamia huomioita: A) päästäkseen mukaan ensisijaisesti valittuna tuli olla vähintään edeltävältä koekaudelta 2016 tulos 81p. B) Tiettävästi ainakin Pj:n Harmi ja Tr Hippu peruivat ilmoittautumisensa juuri alkaneiden juoksujen takia. C) joskus myös epäonni voi olla valtavaa, ja 18.11. saimme kuulla yhden Kalinkahaukkuihin päässeen koiran jääneen auton alle ja menehtyneen. D) Ensisijaisesti valituista koirista jopa puolet (7kpl) on alle 3v narttuja! E) Varasijoille on päästy pienemmilläkin palkintosija-tuloksilla tai kausien 2016-2017 ulkopuolisilla tuloksilla.

Niin eli tärkein huomio: Oran kanssa päästiin mukaan ”heleposti” :D. Eli ihan huoletta saapi alkaa pakkailemaan…Ja hankkimaan unettomia öitä varastoon ja mahahaavaa kasvattelemaan…

Summa summarum, ensi vuonna Oran kanssa jos tänne mielitään niin olisi hyvä olla mm. muutama tuore palkintosijaan oikeuttava tulos alla kuluvalta kaudelta ja 4xHIRV1 plakkarissa. Niillä pääsee jo aika hyvin mukaan kilpaan.

Kyllä mielestäni kuluvalla kaudella on laikojen arvokisoissa nähtävissä tason nousua. Nyt on varmasti hyvät kisat tiedossa, ja varmastikin Trackerin live-seurannalla on ottajia 🙂