Hyvä lukija, nysse on valamis! Eli näyttelykartta 2020 FCI5 ryhmän rodulle itäsiperianlaika. Nyt pitäisi pystyä hakemaan näyttelyitä;
A) näyttelytyypin perusteella valikoimalla ”Showtype”
B) tuomarin perusteella valitsemalla ”Judge”-listasta haluamansa
C) kuukauden perusteella valitsemalla ”Month” -listasta kiinnostavimman kuukauden
Huom! pahoittelen finlandia, ääkköset ja öökköset eivät ole plugin ystäviä.
Näyttelykarttaa päivitetään systemaattisen satunnaisesti, tavoitteena parantaa vielä kartan käytettävyyttä mm. nettisivustoihin pääsemiseksi ”yhden klikkauksen taktiikalla”. Vielä ei tämä ole selvinnyt kuinka saan toimimaan infolaatikoiden sisällä, mutta ken ties, joku päivä sekin oppi minut löytää – Anu
Saatiin tuo hallituksen maskuliinisempi osapuoli lähtemään ”poikien kalastusreissun” jälkeisenä päivänä Kemiin Kansainvälisiin heinänäyttelyihin (ja syntien anteeksiannon saamiseksi myös Haaparannan Ikeaan ja Candy Worldiin…). Väärtillä alla… Sotkamon laikojen erikoisenäyttelyn verran näyttelytreeniä, Oran kanssa on muutamat näyttelyt keretty kiertää kesän aikana.
Ja tiiättehän mitenkä se reissu meni, alkumatkasta puolet kirvattiin kuinka hannarista nämä missikisat oikein on, takasinpäin oltiin maailman onnellisimpia kun ei enää hetkelleen tarvihe käydä :D. Ja akka sai lakanoita IKEAsta ja karkkia alan erikoisliikkeestä, jos nyt ei oma vaivalla koulutettu ja värkätty koira niinkään näyttelyssä menestynyt.
Niin, eli sehän reissu meni niinkuin pystyi arvaamaan, Väärtille NUO-ERI, SA ja vara-SERT ja vara-CACIB (arvostelu oheisesta linkistä) (jumankekka että ukko pääsee tällä keulimaan muuten jonkin verran…), Oralle vaatimattomampi KÄY-EH (arvostelu linkistä).
No nyt on sitten se näyttelymenestyjäkin taloudessa, treenaamatta paras jne.
Jatkumoa erinomaiselle… HYVÄLLE sarjalle paksahti tänään Rovaniemen NORD-näyttelystä. Virallinen lausunto ja ”sinnepäin” suomennos löytyy oheisesta linkistä. Mitä hyviä puolia päivästä voi sanoa niin ainakin oltiin aikalailla aikataulussa, ei tarvinnut odottaa suotta liian pitkään kohtuullisen tuimassa kesäkelissä.
Joten eikun kohden seuraavia kompastumisia, niinhän sitä oppii kävelemään kun naama kyntää tantereessa aina sopivin väliajoin.. :D.
Piiiiitkästä aikaa näillä kinkereillä taas. Edelliskerrasta olikin jo rapiat 2kk, joten olikin hyvä käydä päivittämässä näyttelymenestystä oikeille uomilleen :D. Totisesti H:n arvoinen suoritus tänään, tällä(kin) kertaa omistaja voinee kaivaa pienen matkapeilin käteensä ja arvioida kuinka hyvä ratkaisu oli käydä aamutunteina juoksuttamassa koirat… Taisi nimittäin jonkin verran vielä Oralla painaa rapian 10km treenit (missä vielä väännettiin tehdä uudet ennätysvauhdit, eli oikein intopinkeenä suoritettiin). Orahan sitten loppujen lopuksi nukkui kehän vieressä omaa vuoroaan odotellessa. Noh, Ensi kerralla napsun verran kevyemmät treenit alle, niin voidaan etsiä muita (teko)syitä kehnolle menestykselle :P. Mutta oikeat koirat voittivat tänäänkin, onnittelut ja taputukset tänään menestyneille ja tuloksiinsa tyytyväisille! (Oran arvostelu oheisesta linkistä)
Tehtiin aamuviileillä uudet ennätykset Eräjätkän Oran ja Väärtin kanssa. Olihan se kuitenkin aika hupia 😛
Eräjätkän Ora Rovaniemen RN tapahtumapaikalla Ounaspaviljongilla 19.05.2018
Liikaa aurinkoa ulkona. Jätesäkit ikkunoihin ja hieman täydennyksiä sivuston MVA ja KVA-tarinointiin. Napsun verran laitetaan panoksia korkeammalle ja kerrotaan ”faktoja” kuinka on mahdollista saavuttaa kansainvälisen käyttövalion arvo (lyhyesti: Käytä koiraa KANSAINVÄLISISSÄ kokeissa 2x CACIT-verran ja 15kk täyttänyt koira KANSAINVÄLISESSÄ näyttelyssä vähintään laatuarvostelun EH-verran. Tässäkin pieniä nyansseja joita tarkemmin kuvattu KVA-sivulla)
Laikajärjestön vuosikokous ja päänäyttely -tapahtuma alkaa olemaan taputeltuna kasaan. Karhunvartijan poppoo lähti ns. koko rahalla reissuun, eli heti perjantaina töiden jälkeen automobiilin nokka kohden Vuokattia. Siinä kerkesi Toni käydä yhden kolarin tietämässä ennenkuin Rovaniemen työläinen Anu saatiin sirkuksen matkaan mukaan (protip: ei se autonakun säilytyspaikka kuiten ole ehkä se takapenkki jos mielii auton katolleen parkkeerata täydestä vauhdista metsään.. Oli muuten jokseenkin tuuria matkassa ko. henkilöllä). .
Koska talouteen on tullut aivan uusi mehtäauto mallia Jeepsteri, niin tottakai sillä piti lähteä reissua tekemään. Mitä nyt pikkasen välillä piti kaasua pumpata, välillä piti mennä tasakaasulla että automaattivaihteet pysyttelivät abouttiarallaa toivotulla asennolla. Hyvin se eteni kun tarpeeksi kuiskutteli helliä lausahduksia (autolle sekä kuskille). Toinen huomionarvoinen seikka oli että tähän autoon ei vielä oltu keretty hankkimaan koiraverkkoa taakse, Väärtikin tämän hoksasi kuten ilmeestä voi päätellä…
Väärtillä rattaat pyörivät pääkopassa…
Muutaman pysähdyksen taktiikalla ja Karvos-Mikan autokunnan kirittäminä perille Vuokattiin päästiin hitusta ennen seitsemää. Majapaikassahan ei toki koiria saanut pitää, joten se tiesi sitten kirjaimellisesti pitkää viikonloppua hurtille automajoituksessa. Tämä vuorostaan tarkoitti omistajilleen tiukennettua lenkkeilyttämisurakkaa, ja Anu huomasi aika nopeasti että ne lenkkikengät olisi ollut aikamoinen voittajan valinta :D.
Viikonlopun teeman ensiaskeleita havaittiin aika nopeasti ensimmäisen illan aikana, kun majoittumisen jälkeen lähdettiin koiria tietämään. Liian pitkä aika se oli ollut Väärtille, joka oli ystävällisesti napsassut kangashihnan poikki itseltään sekä pistänyt turvavyötäkin mieleisempään malliin.
(Kaikenkaikkiaan viikonlopun aikana Väärtin ns. kill-count: 2 hihnaa tuhannessa palassa, takapenkin turvavyö, ensiapulaukku, Tonin kukkaro kortteineen, lohkolämppärin sähköjohto, kangasverkko, ylläpitolaturi).
Perjantain ehtoo menikin pitkälti muisteloidessa syksyn reissuja Tulppio-poppoon kanssa ja tulevan syksyn suunnitelmia tehdessä. Ihmeellistä poppoota kun niin mahottoman iloisia ja ystävällisiä, niin kantapoppoo kuin mm. poliisiväkikin :D.
Lauantaina sitten suunniteltiin strategiat kohilleen ja edettiin laikajärjestön vuosikokoukseen, missä tiedettiin valittavan uusia hallitusjäseniä erovuoroisten tilalle. Niinhän se oli kuitenkin ajatus kutkuttanut sen verran että Anua ehdotettiin sitten ihan aikuisten oikeasti hallitukseen. Sehän meni ihan äänestykseksi kun kaiken kaikkiaan 6 ihmistä oli tarjolla varsinaiseksi jäseneksi. Kyllä Anu vaan aikalailla nöyrää tyttöä oli kun äänestystulos tuli ja kaikkiaan 41:n äänen verran saatiin luottamusta.
Kolme eniten ääniä saanutta valittiin varsinaisiksi jäseniksi, seuraavat näille henkilökohtaisiksi varajäseniksi.
Heti vuosikokouksen jälkeen päästiinkin pikaisesti tutustumaan hallitustyöskentelyyn ja ajankohtaisiin asioihin. Vielä varmasti riittää sarkaa kokonaisuuden hallitsemiseen, mutta bring it on, I am ready.
Vanhuus kun ei onneksi tule yksin, niin hallitushommien juhlinta oli varsin maltillista, ja pyhän näyttelyurakkaan päästiin irtaantumaan suhteellisen reippaina ja tervehönkäisinä. Kerettiin siinä jopa 5min verran Väärtin ensimmäistä näyttelytreeniäkin vetää ennen tapahtumapaikalle siirtymistä…
Ja sehän näytti aikalailla tälle…
”Lahjattomat harjoittelee” (tuntemattoman Toni-kuuluisuuden motto). Eli näillä aatoksilla soitellen sotaan. Väärti junnu-uroksena oli kehässä 8:na (kaikkiaan 7 koiraa ilmoitettu junnuihin), joten pitkää ei tarvinnut odotella tämän spektaakkelin alkua. Anua saattoi hieman arveluttaa, ellei jopa ihan hävettää jo etukäteen (Tonin sanoin: No kyllä näki naamasta kuinka naista vitutti rennon letkeä asenne). Nooh, ei tarvinna Anun Timbuktuun lähteä häpeämään, Väärti käyttäytyi alla oleviin ”treeneihin” nähden aivan superhienosti :D. Hampaat ja kassit katseltiin niinkuin on kotona opetettu ja korkeuden mittaus ei tuottanut harmaita hiuksia asianosaisille (toim. huom. Tonin palleja ei vieläkään tarkastettu eikä pituutta mitattu, you know...).
Eli arvostelu saatiin ihan ulkomuodosta eikä muusta perseilystä. Väärti aloittaa näin ollen näyttelyuransa arvosanalla JUN-EH (tarkempi kuvaus oheisesta linkistä).
Oran osalta päivä alkoi vasta vaille 13. Ennen käyttöluokan kehää kävivät junnut, nuoret ja avoimen puolen nakut esiintymässä. Avoimessa luokassa oli erittäin iso osanotto, jopa 15 ilmoittautunutta koiraa. Näistä saikin tuomari jo tovin arvottaa parhaimmat. Käyttöluokassa oli jopa 6 narttua, ja niin vain kävi että Eräjätkän Ora oli tämän kehän paras narttu! (!!! jumankekka !!!)
Nimim. Seitinohuesti tyytyväinen omistajaEräjätkän Ora ja käyttöluokan parhaalle nakulle omistettu pytty + SA-ruusuke Laikajärjestön päänäyttely 04.03.2018
Luulen ettei yhtä isoja omistaja-tuuletuksia nähty noissa näytelmissä :D. Täytyy sanoa että jonkinverran kun on iskuja molemmille poskille ottanut niin kyllä tämä vaan makialle tuntui. Ja juuri siinä kehässä mihin on koko harrastuksessa kuitenkin tähdätty (järjestyksessä käyttö, sitten näyttö :D).
Vaan sehän tarkoitti että tällä kertaa ei voitu näytelmistä karata samointein, vaan piti jäädä odottamaan muiden SA-nakkujen kanssa paras narttu -kehää. Tässäkin kehässä pärjättiin odotettua paremmin, eli oltiin juuri hiuksenhienosti kilpailukehän ulkopuolella sijoittuen 5:ksi. Vaan ei hävitty huonoille, ei todellakaan :D. Loppupeleissä Eräjätkän Oralle siis tulokseksi KÄY-ERI, SA, KÄK1 (tarkempi arvostelu oheisen linkin takaa).
Muuta mukavaa viikonlopulta oli mm. päästä näkemään Oran isäukko livenä ja tositoimissa, eikä jättänyt ketään kylmäksi itälaikojen VSP-tuloksella!!!
Eräjätkän Ora ja isäukko Urpon Harald (myös itälaikojen VSP!!!)
Virhe
Videota ei löydy.
Samoissa näytelmissä oli myös Eräjätkän Sakaali, ja niin vaan pokkasi siskolikkakin käyttöluokassa ERI-arvostelun saavuttaen näin ollen tarvittavan näyttelytuloksen KVA-arvoa varten. Ae että! Ei huoano olleskaan!
Eli löytyypi oheisella omalla sivullaan. Vieläkään ei ihan kaikkien loppuvuoden näytelmien tiedot ole päivitetty kennelliiton sivuille. Päivitellään kun joudetaan.
Onneksi kuitenkin näiden ”lähinäytelmien” osalta tuomaritiedot on nyt selvillä, muutamassa Rovaniemen näyttelyssä toki sama tuomari itälaikoille, mikä varmasti hieman karsii osanottajajoukkoa.
Kah, pitkästä aikaa päivä jolloinka näyttäisi olevan aikaa asettua koneelle ja naputella hieman aatoksia. Erikoinen homma. Kaikki jossain huitsin kuusessa. Oma rauha, priceless. Siksipä heti ensitöikseen ennenkuin vanhat aivot pettävät, niin lyhyttä yhteenvetoa vuodesta 2017 Eräjätkän Oran osalta (tarkempaa koontia löytyy mm. täältä).
Erityisesti alkupää vuodesta 2017 juostiin Oran kanssa missikisoissa. Suomeksi sanottuna vituiksihan ne meni. Liian länsilaikamainen pää jne. Ja sehän on niinkuin joku omaa vauvaa kävisi arvostelemaan, eli en tykännyt :D. (vitsi vitsi… vai onko…) Noh, sillekin rahalle tuli Jyväskylän KV:sta vihdoin vastinetta, eli se hikinen ERI-arvostelu (olihan toki ööh 2 laikaa koko näyttelyissä, kylläpä kelpaa prassailla). Hieman siis jäi varovainen fiilis näyttelyiden osalta, liekköhän sen paremmin tulee menemään myöhemminkään? Noh, emme anna sen haitata, onhan meillä tuo toinen koira tulossa, käytetään Oraa sitten siinä ns. kakkoskoirana mukana jos sattuisi vaikka jotain tuomaria miellyttämään…
Mikä sitten mieltä lämmittää oikein urakalla onkin tuo ”käyttöpuoli”. Ennen mehtuukauden aloitusta kerettiin käyttämään koiria konekarhulla ”just for fun”, mutta olihan se makiaa kun kumpikin koira oli touhusta kiinnostunut (olisi muuten saattanut olla elon kierto aika ohkasella jäällä jos jotain muuta olisi ollut havaittavissa). Tästä sitten metsähommiin, mistä aikalailla supermakia karhukontakti Oralle (kyllä, jopa noin 10min kesti tämä kakkospennullisella karhulla ennenkuin karkkosivat :/, käytätti kuitenkin 100m päästä allekirjoittaneesta <3!); useita hirvihaukkuja (mutta ei kaatoa, perkele, ihan ohjaajan amatöörimäisyyttä); ja tuuria hirvikokeissa (2xHIRV1 ja 1xHIRV2). Akkojen vaivat ajoittuivat sitten makeimpaan laikojen hirvikokeiden arvokisakauteen, joten penkin alle ne sitten.
Ensi vuonna onkin sitten näytön paikka. Kun nyt ei vaan mitään sattus pahempaa niin aatoksena on kyllä rymytä sen verran noita hirvikokeita että sen KVA-tittelin saapi laittaa nimen eteen (ai että, makiaa). Tähän kun päästään niin onkin sitten helpompi siirtyä pohtimaan minkälaista jalostuksellista arvoa Ora voisi rodulle mahdollisesti antaa. Pikkiriikkisen nimittäin näyttää tilanne pahalle, sen verran alkaa olemaan geenipoolit käytetty suomalaisessa laikavarannossa. Se kun rykäsee Haraldilaiset oikein tosissaan pennustoa vääntää vuonna 2018-2019 niin mitäköhän sillä jälkeläisvarannolla on enää käyttää kun ”aika on”… Näihin tunnelmiin siis! Onneksi jäi vielä parannettavaa vuodelle 2018, muutenhan sitä joutuisi jo uutta koiraa laittamaan koulutukseen 😀 (huh, onneksi on niin pieni piha ettei olisi tilaa… vai olisiko…ei taida kyllä perse kestää, eikä lompakko :D) – Anu
Jöy, varttivuoden tauon jälkeen taas näyttelykehässä. Oran oli ehkä komppanian ainoa tilaisuuden rauhallisesti ottava, niin oli älyttömästi ihmisiä ja koiria tuupattu Jyväskylän Paviljongin messukeskukseen. Ensimmäisen päivän saldona NUO-ERI, arvostelu luettavissa kokonaisuudessaan täältä.
Että näyttelyissä voisi kikkailla vähän sillä missä luokassa koiraa esittää? Niin allekirjoittaneesta ainakin joskus tuntuu pettymyksen syvimmissä vesissä uiskennellessa. Koska alakuloa ja mussuttaminen on perseestä, niin katsotaan mitä data-kristallipallo asiasta sanoo. Eli Kennelliiton jalostustietokannasta näyttelytilastot eläinten syntymävuoden mukaan selville ja analyysin tekoon!
Ja oheiselle se sitten näyttää, syntymävuoden mukaan lajiteltuna. Lukijaa pyydetään huomioimaan että erityisesti vuonna 2015 ja 2016 syntyneillä on vielä mahdollisuuksia esiintyä lähestulkoon missä tahansa luokassa jos käyttötulos/valionarvoja* alkaa olemaan plakkarissa. Vanhemmilla koirilla tilastot ovat pitävämpiä ja vähemmän alttiita muutoksille…
* (no OK, ei yhtään muotovaliota ole näissä ikäluokissa 14.07.2017 tilastoperkuun perusteella)
Näyttelytilastoanalyysi itäsiperianlaikojen syntymävuoden 2011-2016 perusteella 14.07.2017 tilastoista
Summa summarum: Valioluokassa on helppo saada ERI (nonni, toivottavasti lukija ymmärsi äskeisen vitsin)… [niin, valioluokkaan pääsevät vain muotovaliot, jotka ovat keränneet sen 3 SERTiä ja käyttötuloksen, ks. lisää täältä]. Muissa tapauksissa näyttäisi tilastojen valossa sille että hieman helpompaa on saada ERI-arvostelu käyttöluokissa kuin avoimessa luokassa. Nuorten koirien osalta selkeää kaavamaisuutta arvostelussa ei näyttäisi olevan, vanhempien koirien osalta raati suosittelee ehdottomasti käyttötuloksen hakemista ja sitten näyttelyyn viemistä.
Noin niinkuin tilastojen varjossa. Kannattaa siellä esiintymiskokemusta käydä hakemassa jo hieman aikaisemminkin. Eikä se noin 50% todennäköisyys nyt ihan huono ole ilman käyttökoetulostakaan :D.
Karhunvartijan blogi / kennel Bear Caliber 